päätäni särkee ;__;

Tänään ei sitten ole tapahtunut oikein mitään, teki vain mieleni kirjoitaa...

Tajusin tänään etten odota terkkatarkastusta nimeltämainitsemattomista syistä tipan tippaa...paitsi että tahdon kyllä tietää kuinka pitkä loppujen lopuksi olen ja oonko edelleen alipainonen, mutten odota sitä kyllä siltikään.

Saatiin tänään tietää mantsan karttakokeen numerot ja sain 10- joka on mun kohallani ihme koska yleensä vetelen niitä kaseja ja seiskoja. Pitäisi kyllä parantaa vielä reilusti että pääsen sinnne lukioon minne tahtoisin....

Sitten kirjotin äsken esseen valmentajallemme omasta pelipaikastani eli alemmasta keskikentästä. Ja koska teitä ei todelllakaan kiinnosta niin en kopioi sitä tähän vaikka aluksi meinasinkin.

Ei tässä sitten muuta, tällänen täysin turhan päiväinen mini postaus vain.
Panda kuittaa~

aika paras viikonloppu takana ^^

Oisin postannu eilen, mutten kerennyt, kun meni vähän myöhään, mutta siis olin eilen Haminas ja näin Janitan. Ihana, mukava, kiva ja vaan mahtava ihminen ^^ Käveltiin pitkin haminaa ja istuskeltiin jossain, emme siis tehneet mitään erityisen järjellistä mutta oli kivaa, toivottavasti nähää viel ennen kesän desuu, mutta sillon viimestään :3

Sitten eilen käytiin mie, miu kummi ja sen toisiks nuorin poika, teatterissa Lappeenrannassa. Mentii kattoo Myrskyluodon Maija ja suosittelen kaikille. Hyvät näyttelijät, hyvät musiikit ja mikä parasta väliaika kakku oli tosi hyvää ja ne penkit siel on tosi mukavat x3

Tänään sitten tulin himaa ja oon kattonu My little ponya xDDD ja tein lallan Itachi (naisversio) cossiin silinterin. Toivottavasti siit tuli hyvä koska sen tekemiseen on menny monta tuntia. Ja tein yhen Nyappy fox cossini tulevista pinsseistä...muuta en siihen tai Ronyappysen kiguihin ookkaan viel kerenny tekee...alkaa olla vähän kiire tässä...



tossa toi silinteri


Huomenna sitte taas kouluun --.-- en jaksaenjaksaenjaksa...on mantsas karttakoekki... Ja huomen on kai ehkä harkatki ---.---

Mutta juu eipä tässä siis mitään ihmeempiä, Panda kuittaa~

tereve täältä jostain päin suomea :D

Tosiaan tänään poikkeuksellisesti postaan Taavetista kummiltani. :) Ryöväsin niitten visii vanhimman pojan koneen tossa käyttööni >:D okei myönnetään, käytän tätä kyllä ihan luvallisesti.

Tänään siis en sen kummempia oo tehny, tulin junalla lappeenrantaan ja autolla siitä tänne Taavettiin.
Huomenna sitte Haminaan Janitaisen seuraan :333 en jaksa oottaa^^
Ja mennään kans käymään Lappeenrannas teatterissa.

Eilen mietin että voisiko ajatella että mua aletaan kohdella joukkueessa vähän tasa arvosemmin ku ennen, koska ne on näköjään oppinu jo sanomaan miuu Pandaks :3 tai sit ne sanoo Pandaks jotenki kiusallaa/vitsillään, en tiedä, mutta sanokoot Pandaks jos tahtovat, en pane pahakseni.
Toinen mistä oon alkanu ajattelee et ne alkas olee mua kohtaa edes siedettävämpiä on että osa on alkanu puhuukki miulle ja eilen karkki-ihmetalkoissa jois kerätää rahaa joukkueelle ni ne osas puhua asiallisesti eivätkä mulkoilleet kummasti...kai, en ainakaan huomannmut et olisivat.

Koulussa joistain on tullu ihan outoja. Henkilö A sai tavaran josta henkilö B kiinnostui. Niinpä henkilö B:stä ja A:sta tuli parempia kavereita ku ennen. Ja siksi koska henkilö B alkoi olemaan henkilön A kanssa henkilö C jäi hiukan yksinäiseksi ja henkilöitä C, D ja E ärsyttää henkilöiden A ja B käytös, koska räpeltäessään henkilön A saamaa tavaraa heistä kumpikaan eivät vastaa mitään, tiuskivat ja ovat outoja ja henkilö B suuttuu aina jos henkilö C menee kysymään onko B suuttunut hänelle vai mikä mättää.
Toisin sanoen kahdesta nimeltämainitsemattomasta henkilöstä on tullut erittäin outoja ja toi oli älyttömän sekavasti selitetty. :DD

Joo no eipä tässä kai sitten sen kummempia, Panda kuittaa :3~

tämä saa luvan kelvata otsikoksi

Maailma...se on jännä paikka ja vaikka tällä pallolla asustelee miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä, eläimiä, elollisia olentoja, elottomia olentoja, silti musta tuntuu tosi usein että mä olen kovin yksin. Onhan mulla ystäviä ja kavereita mutta joskus tuntuuvaan kaikki kauhean kaukasilta.
Niin ystävät...ihmiset joista mä välitän niin *******esti, vaikkei kaikki nimeltämainitsemattomat henkilöt sitä itse tiedäkkään. Teijän, ihmisten vuoks mie täälä olen ja jaksan elää. Mun on vaan pakko jaksaa, mä en voi hylätä teitä. Monikaan josta välitän ei varmaan edes huomaa sitä, enhän mä ole koskaan mitään saanu aikaseks, mutta mie välitän teistä silti. Kuinka moni sitte välittää musta...sitä en tiedä.

Mun elämä ei ole siitä parhaasta päästä, mutta toisaalta mulla on asiat kuitenki aika hyvin. Suomessa ei oo sotaa tai nälän hätää, mulla on koti ja vanhemmat, mä saan ruokaa ku mul on nälkä, eikä mun tarvi tehä töitä vielä, mie saan mennä joka päivä kouluun ja me saadaan sieläkin ruokaa, mulla on harrastuksia (vaikken kaikista harrastuksistani niin pidäkään) ja mulla on ystäviä. Kaikki siis näyttäs päälisin puolin olevan ihan kunnossa. Miksi siis tämä tunne siitä että mie olen yksin ja mikään ei ole hyvin? Siksi että mä olen sisältä ihan jossain manalassa, en osaa nukkua, en osaa syödä, olen tyhmä aikamonellakin tavalla mutta eräällä tavalla varsinkin ja saan vain ihmiset huolestumaan. Olen ärsyttävä ja *****mainen, epäsosiaalinen ja yksinäinen, jollainlailla kiusattu, ehkä jotenkin masentunut, en tiedä.

Mä nauroin eilen ja nauroin tänään...mä oikeasti nauroin ihan tyhmille asioille, enkä pystyny lopettaa, mutta ku en oo pitkään aikaan nauranu oikein kunnolla ni se oli aika virkistävää.
Mä yritän parantaa elämääni mutten tiedä miten...piirtelen perhosia...kauanko sekään auttaa, en tiedä mutta piirtelen niitä nyt silti.

Olen kanssa huomannut itkeväni enemmän kuin ennen. Pienenä mä itkin mutta kun aina olin isoveljeni ja usein muidenkin poikien seurassa mua vaan alko hävettää se että itken joka asiasta, en tahtonu olla mikään pillittävä pikku tyttö. Niin mä sitte päätin etten itke ja rakensin muurin. En moneen vuoteen itkeny paljo mistään, en ainakaan muiden nähden, enkä osaa vieläkään itkeä jos joku näkee. Muistot ja muiden elämä ovat syy mun muurini hajoamiseen. Muistot ihmisistä, muistot unelmista, muistot tapahtuneista...jotkut ovat vaan niin surullisia. Jotkut biisit on solmittu muistoihini ja en voi sille mitään että itken kun ne biisit kuulen. Sitten ihmisten elämät. Mua surettaa joidenkin kohtalo, kun en voi mitenkään auttaa. Tahtoisin tietää millaisia he ovat, tahtoisin vain nähdä heidät, halata heitä. Tahdon heidät turvaan.

Sitten paluu pääni sisuksista takaisin maan pinnalle. Tänään kävin kysäsemässä ittelleni TET paikkaa (työelämään tutustumis jakso mikä onkaan) ja huomenna saan sitten varmistuksen vielä siitä että pääsenkö asemantaustan päiväkotiin tettiin. Olin itekki pikkusena sielä ja niin olívat Wenya ja Ronyacchinenkin ja Hemuli ja Anna. Olis ihanaa jos voitas mennä kaikki vanhat päikkäri huligaanit yhtä aikaa sinne ^^

Mutta juu taidan mennä tästä jatkamaan huone operaatiotani.

Panda kuittaa~

Näkymätön lapsi

Kertokaa mulle mikä tekee musta niin *****n ihmisen ettei mua voida enää edes nähdä. Mä olen teille ihmisille näköjään ku ilmaa. Te teette mut hulluksi tai olette tehnyt jo. Miksi? Mitä mä olen teille tehny että te kohtelette mua näin?
Kyllä joukkueeni on ihanaakin ihanampi. (hukkukaa sarkasmin määrään)

Mä en tiedä miten mä jaksan. Mua yritetään joko vahingossa tai tahallaan tappaa henkisesti kokoaika. Millon lie viimeks saanu nukkuu hyvin, heräilen tunnun välein vähintään ja sitte oon aamul ja koulussa ihan kuollu, sitte pelit ja harkat yms, tohon päälle. -.- 
Musta olis nyt ihanaa jos joku sais mut tuntee itteni tarpeelliseks, hyödylliseks, ihmiseks jota kaivataan ja jota voidaan ikävöidä. Mä tahtosin vaan ettei ihmiset pakenis mun ympäriltä ja jättäs miuu yksin. En tahdo että maailma hylkää mut. Tahdon että joku tarvii mua.

pika pika sanoi pikachu

Angel

Enkelit vaan ne luotiin maailmaan, kyynelet lasten hakemaan. He veivät ne ylös pilvien taa, vain kerran voit niitä lähteä katsomaan. Kun paluuta ei ole, tie takaisin katoaa, sitä koskaan ei siinä ollutkaan. Sen itse teit etkä takaisin saa, kun joku polkusi kerran käy kadottamaan.  Siis harkitse vielä elämääs, se kerran on ei enempää. Sitä et saa vielä menettää, sillä koskaan et enää sitä sen jälkeen nää. Mä enkeli lupaan sulle sen, että kun kerran siivilles nouset, mä keinoja kaihda en ja jäljessäs luoksesi lähden.
Panda~

Tänään meil oli eka opon tunti...tosin opo itse ei tunnille päässy joten selailtiin vaan jtn ammattilehtisiä. Tahtosin edelleen näytteliäks ja ajattelin että peruskoulun jälkeen hakisin kannakseen ilmasutaito osastoon kun hesaan asti mua ei yksinkertasesti päästetä ja siellä lahesta käsin opiskelu vois olla hiukan ongelmallista ku ajattelin ihan himas viel asustella. Jos sitte lukion jälkee kattos maailmaa uusin silmin ja vois harkita mm teatterikorkeaan hakemista. Tai sitte vaihtoehtosesti jos näyttelijän ura ei siinä vaiheessa jaksa enää kiinnostaa ni kenties lastentarhanopettajaks tai nuorisotyöntekijäks vois opiskella...tarjoilijanaki vois olla ihan kivaa en tiedä...mutta varsinkin jos kerran lukioon menoa kaavailen niin eipä mun tarvi vielä pahemmin tietääkkään.
Mun pitäs kai yrittää jaksaa keskittyy kouluunkin tässä kaiken keskellä...kemia, kielet ja matikka ei oikein tunnu menevän pääkoppaan, muut kyllä. Ruotsin mä sinänsä hallitsen mutta kokeissa mä en kuitenkaan osaa yhtäkkiä yhtään mitään, enkus oikeestaan sama juttu -.-

Asiasta toiseen. Pitäs hommata kankaita seuraavaa cossii...ja kaavat että jotain saisin aikaanki :D Pitäs kans ommella sitte ehkä Ronyappysenki kigu mutta Ronya pieni anteeksi, en ehkä sitä voi tehdä koska 1. aikaa on tosi vähän ja 2. jos en taaskaan osaa ni en voi laittaa mutsii ompelee kiguu sulle, mutta jos onnistun tekee kelvolliset kaavat niin saatpi lainata ^^ Ja Lallalle miun pitäs taiteilla minisilinteri mutta eiköhän se tässä hoidu :)
Perjantaina ois sitte miitti :3 Nyaawwws, pääsen taas näkemään ihania ihmisiä~  On taas tullu hirmu ikävä teitä hömöpupuja, viimekskii oli kivaa, vaikka alkuun olin ujo ja angstasin nurkassa. Mietin vaan että pitäskö olla ihan omana ittenäni vai ottasko ton Agehan peruukin et oisin sitte mustil hiuksilla, mutta en ole vielä ihan varma...

No juu, eipä tässä sitten kai ihmeempiä, Pandailen itseni takemään tästä jotakin enemmän tai vähemmän järjellistä :3

siinä on teille söpö kuva jonka repäsin jostain :3

huomenna on maanantai...

Itse asiassa, maanantait ei loppujen lopuksi ole niin kovin kamalia...kamalia ne ovat silti. Huomenna olisi harkat ja mä menen niihin koska mitä en rahan takia tekis ^^

Juun tänään nukuin taas yli puoleen päivään ja olisin nukkunut pitempäänkin jossei rakas perheeni olisi mölynnyt niin pahasti. Käytiin sitte melkeen koko perheen voimin ulkoilemassa ja sitten painuin takas nukkumaan. Mä nukun loppujen lopuks aika paljon koska yöllä 8-5 tuntia ja päivisin 2-4 tuntia ja tunnit...
Silti mua väsyttää koko ajan sairaasti, voisin vaan nukkua koko ajan. Tahdon mennä talviunille ja herätä vain frostiin ennen kevättä... ja niin asiasta puheenollen sain vihroin Frostin lipun :3 faija oli hautonu sitä noin viikon tässä jossain laskujen välissä ja sattui sen tuossa äsken löytämään ^^

Noo eipä tässä kai muuta...menenpäs tästä kattomaan pita tenia ^^

T^T frostin lippu ei tullut tänäänkään

Se tärkein asia tiedotettiinkin jo otsikossa...

Nyt kun vuosi vaihtui voisi vilkaista viime vuoteen. Vuosi 2012 oli ihana ja kamala. Mä kasvoin ton vuodon aikana henkisesti vaika kuinka...pituutta sen sijaan en niinkään...-.- ...pätkä mikä pätkä, en taida kasvaa tästä enää mihinkään...
Viime vuoden frosti oli miun eka coni...nyt en ehkä pääse frostiin ollenkaan jos tuo lippunen ei suostu tulemaan -.-, viime kesänä tein ekan cossini, sain älyttömästi uusi kavereita (ja saanu kavereita lisää pitkin vuotta muutenkin), miun ja Dosun suhde kahta vikaa viikkoa lukuun ottamatta, kaikki miitit...onkohan vielä lisää ihania asioita vuoden varrelta...An Cafen keikka!! ja muutenkin cafekkoitumiseni^^
...Sitten niitä huonoja puolia...ahdistus kohtaukset, laumani alamäet elämässä, koulumenestykseni lasku, futis...ja kaikki se pimeys mihin olen kovaa vauhtia vajonnut...

Toivotaan että tästä vuodesta tulisi hyvä vuosi...että saisin laumani kuntoon, ripari menis hyvin, pääsisin sinne frostiin, pääsisin An cafen keikalle, saisin maksettua velkani Ronyappyselle...:D, saatais vihdoin se koira, saisin nostettua numeroitani ja pääsisin pois siitä joukkueesta.
Uuden vuoden lupauksena lupaan etten lupaa mitään...ei, lupaan että yritän parhaani saadakseni laumani takas jaloilleen, vaikka kuinka voimani olisi loppumassa, yritän parantaa maailman ja lupaan olla yhtä pöhkö, outo, pieni, toivoton ja kaikkea muuta mitä olin viime vuonnakin. Luvatkaa ihmiset että autatte mua pitämään lupaukseni ja pysymään jaloillani. ^^



HYVÄÄ UUTTAVUOTTA VIELÄ KERRAN ^^