Moikka ^^
Mun on pitkin vuotta pitänyt kirjotella ties mitä, mutten oo saanu aikaseks. Kauheesti on ehtiny tapahtua ja jotenki ei vaan oo ollu enää intoa kirjotella wippejä, vaikka se kivaa touhua onkin. Joka tapauksessa aattelin tehä edes joka vuotisen koosteeni cosplay vuodesta ja ehkä mainita lopussa vähän siviilielämästänikin. Aloitetaan siis conien läpikatsauksella!~
2019 tuli käytyä neljä tapahtumaa, pari parempaa, pari huonompaa, mutta kaikki oikein kelpoja. Ensimmäisenä Desucon Frostbite 2019.
Frosti sai jälleen alottaa conivuoden. Vähän olin ehtinyt talviconeista Yukiakin miettiä, mutta työt ja aika ja raha ja lapsiconittajien olemassaolo tekivät Yukin tielle esteitä, joita en jaksanut ylittää. Viime vuoden tapaan ehdin tälläkin kertaa kauhistua siitä, mitä jos en saisikaan viikonloppua vapaaksi. Jälkikäteen ajatelle hassu pelko, koska lopulta sain koko vajaan vuoden, jonka kys. työpaikassa vietin kaikki toiveeni vapaiksi. Mulla oli neljä asua koko viikonlopulle, joista kolme oli pari/ryhmäcosseja. Joskin mun ja Nuovun iltabilelookkien matchaus ei oikeestaan ollu cossi. Eli kolme cossia virallisesti. Lauantaina meijän Bnha ryhmä vaan kasvo räjähdysmäisesti ihan sattumalta löydettyjen uusien tuttujen myötä ja meil oli, tai mulla ainakin oli vaan tosi kivaa. Uudet ihmiset best! Meidän ryhmään lyöttäytyi photarin ajaksi myös toinen Kiri cossaaja, joka oli Bulgariasta tullut Frostiin asti ja oli tosi soft tyyppi! Nykyisin olemme sopineet olevamme ig friends. ^^ Sunnuntain mainoshahmoryhmä oli pienempi, mutta myös äärimmäisen legendaarinen!
+
Bnha ryhmän räjähdys ja uudet ihmiset
Yleinen töistä poissa oleminen ja maiseman hetkellinen vaihto
-
Sunnuntain sosiaalinen ahdistus
© @JJX Projekti
Vuoden toinen tapahtuma oli vähän pienempi coni, jossa pyörähdin nopeasti viime vuonnakin. Eli Tampere Kuplii~
Tree kuplii oli pieni ja aika antikilmaattinen kokemus. Pieniä conittajia oli odotetusti aikuisia runsaammin, mikä oli toki täysin odotettavissa, kun kyseessä on ikärajaton ja pääsymaksuton tapahtuma. Me lähinnä kuvailtiin ja hengailtiin, kävästiin cossikisoissa myös, mikä oli mulle snadisti outoa, koska harvemmin nykyisin jaksan mennä, mutta nyt ei kerta kaikkiaan ollut muuta tekemistä. Yleisesti mukava tapahtuma, mutta isoihin coneihin tottuneena ja pikkuernuilusta aikaa sitten uloskasvaneena ei niin sisällöllinen, kuin toivoisi. Tai ehkä ohjelmien kannalta en vain ole kohderyhmää. Joka tapauksessa saatiin kivoja kuvia, kuvasin tapahtumassa myös yhden media alan ennakkotehtävien kuvan, jolla pääsin myös varsinaiseen pääsykokeeseen. En tosin mennyt sinne, joten alalle asti kuva ei minua vienyt. :__D
+
Ihmiset
Photaroiminen
-
Narikka, josta joutui muistaakseni maksamaan, tai sitten sitä ei valvottu
Vähän turhan pieni coni minun makuuni
Kolmas conikokemus vuodelle oli Desucon!
Desu oli ehdottomasti paras coni koko vuonna. En tehnyt kylläkään juuri muuta, kuin kuvasin, mutta rakastin sitä yli kaiken. Sain ihan valtavasti erilaisia kuvia ja pääsin kehittämään itseäni. Mein Bnha cossiryhmä uusiutu, joskin osa ei jaksanut uudestaan ja saatiin taas uusia ihmisiä mukaamme. Sunnuntaina mulla oli mun vuoden ainoa tytycossi Yuuko, josta pidin aivan valtavasti. Paitsi sunnuntaina aamulla, kun mikään ei mennyt hyvin ja olin vaan tosi viha kaikelle. Toisin sanoen siis hyvin hahmossa. :__D
+
Runsas kuvaaminen
Cossien kanssa ei ollut varsinaisisa ongelmia
-
Iltabileet jäi väliin, vaikka tarkoitus oli mennä, mutta meinattiin nukahtaa pystyyn Mäkkärissä. Vanhuus ei tule yksin lol.
Vuoden viimeiseksi coniksi jäi tuttuun tapaan Tracon.~
Tracon oli fine. Just fine. Meillä oli kivaa, mulla oli kivaa, mut silti jotenkin jäi vähän meh fiilis. Mulla alko yliopisto siinä just samaa aikaa ja muutto oli just ollu ja vähän kaikki stressas, niin jotenkin tää coni lähinnä väsytti. Illat oli hyvii ja sunnuntai osittain. Sunnuntaina paisto aurinko. Lauantaina vaan sato ja mun peruukki oli huono ja ahdisti ja muuta. Mut lauantai iltana sentään sain kakkua ja mulla oli koko ajan aikalailla ihmisiä ympärilläni. Löysin hyvää arttii ja pienen Kanan figuurin. Kuitenkin koko tapahtuma oli vähän jotenki tahmee mun osalta ja olin väsyny, joten tästä ei jaksanut coniraporttiakaan vääntää. Ei se silti ihan huono conikaan ollut, Desu vaan kaikessa hienoudessaan oi jättänyt riman korkealle.
+
Haida oli kiva sunnuntai cossi
Kavereitten näkeminen on aina kivaa
-
Sää lauantaina
Peruukkiahistus
crepet osottautu vähän kumiseks lölliks, eikä ollu niin hyvää ku ootin olevan
Cossipuolella olinkin aika aikaansaava lopulta. En tehnyt super isotöisiä pukuja, kun ei ollut fiilistä, mutta tein monta pienempää, joissa kaikissa oli hyvä olla. Paitsi Yukio ei onnistunu niin hyvin ku oisin halunnu, mut ei sekään mikään totaali kamaluus ollut. Ylipäätään kuuntelin enemmän itseäni ja jaksamistani, enkä ottanut stressiä, mikä johtikin siihen, että vuodesta tuli yksi tuottoisimmista tähän asti.
Vuoden ensimmäinen cossi oli Bongo Cat. Kaapista repästy ja vaan perjantai cossi, mut ne pari jotka kävi kertomassa tunnistaneensa ja halus ottaa kuvan teki tästä oikein kivan kokemuksen. Rummut tosin oli vähän painavat kanniskella.
Vuoden toinen cossi oli Hero Kirishima!
Meillä oli tosiaan hieno ryhmä, joka evolvas vielä hienommaks ryhmäks kesken päivää ja lopulta Kiri sai uusinta käyttöä kesän Desussakin. Kiri oli jännä tehä, siin yhdisty tosi helppoja asioita haastaviin asioihin. En ennen tätä ollu käyttäny worblaa mihinkään ja oon super tyytyväinen siihen miltä tuo maski näyttää, koska se oli tappelun tulos. Eva foamiakaan en oo näin paksuna käyttäny ennen, softista oon ja nehän kai on about samaa kamaa. Mut uutta siis siinäkin. Olkahärpäkkeistä ja maskista ja sen yksityiskohdista tuli mun lempi osat koko cossissa. Molemmissa käytin kiinnitykseen magneetteja, enkä tällastakaan oo ennen kokeillu cossissa. Vaate puoli oli helppo ja nopee, joskin jouduin tekemään kokonaisen paidan, joka siis poikkesi reffistä, koska bindaaminen. Toivon, että jossain vaiheessa en enää tarvi bindereitä. Ihan muutenkin, mut cossienkin kannalta.
Reissumies oli Frostin kolmas cossi ja puhtaasti koko ryhmämme oli vitsillä väännetty. Siksi en ihan kauheest panostanu, kaappi cossilla mentiin ja leipä on paras proppi. Meil oli hauskaa ja tää äänestettin mun toisiks parhaaks cossiks 2019, jaetulla sijalla Yuukon kanssa, joten ilmeisesti ilahdutin olemassaolollani. ^^
Tree kupliiseen otin Casual Kirishima 2.0:n. Tein ekan casual kirin 2018 Desun iltabileisiin ja tiktokin maailman löydettyäni vähän evolvasin sitä ja lopulta se oli helpoin ja mukavin ottaa kupliiseen, jonne en mitään isoa jaksanut heti frostin jälkeen vääntää. Kaikki siis omasta kaapista.
Kesän Desun perjantaille saatiin vihdoin monen vuoden jahkailun jälkeen Ronsin kanssa Miguel ja Tulio, minä Tuliona. Alkuun oisin halunnu olla Miguel, mut todettiin et meijän naamat toimii paremmin näin päin ja lopulta olin tosi tyyty siihen, etten ollut Miguel. Tulion housut on onnistuneimmat housut, jotka oon ikinä ommellu, niihin tuli tehtyä myös erihyvät taskut ja vyölenkkejä. Kauluspaidan tilasin Ebaysta ja se olikin vähän iso, en kuitenkaan jaksanut tehdä asialle mitään. Liivin tekaisin Filin liivin jämäkankaista ja nopat maalailin valmiiden noppien päälle. Toi peruukki kans oli aika unelma, ei niin unelma kun mun tuleviin cosseihin tuleva saman myyjän peruukki, mut silti. Uusiokäyttöön tää peruukki pääsee taas Frostissa, tosin vähän lyhennettynä ja eri hahmolla.
Yuuko oli mulla Desussa sunnuntailla. Ainoo tyty näistä vuoden cosseista. Kaulus tuotti hämmentävän paljon vaikeuksia, mikä toisaalta johtu siitä, et ompelin sen eri tavalla ku aiemmin. Ikinä en oo perustanu merimieskauluksista ihan kauheesti tho, jotenki ne ei mee niin loogisesti, kun vaikka herrainkaulukset, joissa oikeesti on selkee mitä teet ja missä järjestyksessä. Merimieskaulusten kans mul on vähän sama fiilis ku sillon, ku ompelin Yahikon kariginua, kun ei oikeesti tunne yhtään vaatetta, kun sellasia ei käytetä Suomessa ja sit koitat vaan jotenki tehä oikein. Vekkihameesta sen sijaan tuli yhtä täydellinen, ku Kananille tekemästäni 2018 Traconiin. Sukkia en löytänyt, joten jouduin vähän säätämään yksillä, joissa on mustat raidat polven kohdalla, tähän meni aamulla hermo. Yleisesti Yuuko oli tosi kiva, ei ehkä koko päivälle, mulla alkaa olla entistä enemmän ongelmia cossata tytyjä, koska dysforiat nostaa päätään herkästi, mutta sunnuntai cossiksi Yuuko oli vaan hyvä.
Yukio oli Traconin lauantailla. Yukio oli fine. Tykkään siitä millanen tosta takista tuli, siin on pienii asioi, jotka häiritsee, mut yleisesti ylitin itteni ton kanssa. Sain aikaan tosi siistejä saumoja, tosi siistin vuorin, ihanan halkion helmaan taakse ja nättejä yksityiskohtia. Lopulta kuitenkin isoon nahkalärpäkkeeseen tilaamani koeputket, joista tehdä pieniä pulloja, tuli vasta pari päivää conin jälkeen mikä harmitti, sillä pullot oli ollut syy tehdä nimenomaan mangan design. Nahkapussukatkaan ja varsinkaan peruukki, ei oo niin nättejä ja kivoja, kun oisin halunnut. Jotenkin mun pää ei vaan toiminu Yukiolle, liekö sitten syy naamassa, vai peruukissa, mutta ei se vaan. Tää vähän harmittaa, koska Yukio on ihan valtavan rakas hahmo. Sentään mulla oli Nuovu Rininä ja meil oli kivaa photarissa, jonka päätteeks tosin sato kaatamalla ja mä unohdin mun käsiaseeni yhteen katokseen pyörätelineitten päälle ja jouduin hakemaan sen kiusallisesti siihen katokseen suojaan tulleiden skeittarijannujen seasta. Sentää ne ei ollu huomannu sitä ja ottanu itellee, eikä taineet huomata myöskään, minkä kävin sieltä hakemassa :---D
Varsinainen vuoden viimeinen cossi oli Aggretsukosta Haida. Päätettiin jo alkuvuodesta Luten kanssa cossata Haidaa ja Retsukoa ja sen teimme. Haida oli helppo, maalasin raidat punaiseen paitaan ja tein korvat ja hännän. Korvista tosin tuli aavistuksen turhan pyöreät ja näytin punkkari mikki hiireltä, mutta nooh samapa tuo. Peruukista pidin, vaikkakin tää oli mun kakkosperuukki Haidalle. Ekan tuhosin. Tracon ei ollu kauheen vahva peruukkien suhteen lol. Nahkatakin poimin omasta kaapistani. Helppo ja kiva ja ihan potentiaalinen uudelleen käytettäväksikin, mikäli joskus alan käyttää enemmänkin vanhoja pukujani uudelleen. Toistaiseksi mulla on vaan kolme pukua, joita olen pitänyt enemmän kuin kerran; Dejiko, Spidy ja Kirishima. :--D Tästäkin asiasta voisi, joskus pohdiskella vähän luontoeettisistä näkökulmista, mutta usein pukuni vaan hajoavat tai otan jonkun osan uusiokäyttöön johonkin toiseen pukuun, jolloin yleensä on enemmän motia tehdä joku uusi asu, kuin tehdä uudelleen jokin osa vanhaan pukuun. Myös oman käden jäljen kehittyessä tekiessä ei kovin montaa pukua enää halua pitää uusiksi, kun osaisi tehdä nyt paremmin tms.
Siviilissä mun elämä on ollu aika vuoristorataa koko vuoden. Mä oon ollu suurimman osan vuotta ihan valtavan onnellinen, en oo ollu yksin ja pääsin kouluun tapeltuani ihan helvetisti pääsykokeitten kanssa. Mä koin mun ekan priden, me käytiin särkänniemessä, Ed Sheeranin keikka oli upee. Sit mun koko maailma romahti hetkeks. Aattelin et tosiaan vaan hetkeks, mut alitajunta on jännä, eikä se unohda mitään tosta noin vaan, vaikka kuinka haluis. Se syö miestä. Syksystä tuli odotettua rankempi. Juoksin joka viikonloppu jossain, millon conissa, millon parisuhdeviikonlopun vietossa, millon oli kavereitten synttäreitä tai ainejärjestön rientoja. Väsyin tosi paljon ja se taas vaikutti lopulta kaikkeen mun ympärillä radikaalimmin, kun ees tajusin. Tänä syksynä sain vihdoin seittemän vuoden jälkeen raahattua itseni avun lähimaastoon ja kävin kertomassa ammatti-ihmiselle, ettei mul oo hyvä olla. Mun seuraava käynti on vasta helmikuussa ja se hoitaja sai aika ympäripyöreen kuvan siitä miks oon niin solmussa, mut joka tapauksessa oon ottanu ekan askeleen kohti terveempää elämää. Lopulta tää vuoden loppu kuitenki perkelöity totaalisesti. Mua pitkään kannatellu parisuhde tuli siihen pisteeseen, ettei nähty enää muuta vaihtoehtoa, kun kokeilla voitasko olla vaan kavereita. Meil on ollu yhteisiä ongelmia ja omia ongelmia molemmilla ja tää päätös ei lopulta yllättäny mua, mut musertaa se silti. Tuntuu rankalta alottaa uus vuos ihan yksin, varsinkin kun en oikeestaan oo kunnolla ees sisäistäny asiaa.
Alkaneelta vuodelta toivon parempaa huomista. Kaiken suhteen, mut ennen kaikee et elämä jatkuis kaikesta viime päivien ja aikojen epäonnesta huolimatta. Et jossain vaiheessa kykenen taas kannattelemaan itteeni ihan ite. Kulunu vuos on ollu valtavan tärkee ja oon kasvanu tosi paljon, joutunu kohtaamaan itessäni puolia, joita vihaan ja jotka oon koittanu vaan haudata jonnekki tajunnan taakse. Oon joutunu opettelmaan paljon asioita, siitä miten opiskellaan siihen miten muita ihmisiä kuunnellaan ja miten olla parempi jollekulle. Lopulta mäkin oon vaan ihminen ja kaikesta yrittämisestä huolimatta kaikki ei mee aina putkeen ja sit tuntuu pahalta. Kuitenkin eniten mä muistan tästä vuodesta sen kaiken ilon ja riemun, jota oon saanu kokea, kevät ja kesä oli tosi hyvää aikaa ja tein paljon asioita joista nautin, siitä huolimatta et tein suhteellisen kamalaa duunia ja asuin suunnilleen työpaikallani.
Mun lupaus uudelle vuodelle on koittaa kattoa enemmän animea, yrittää tehdä mutuaaleista kavereita ja löytää keinot tehä elämästä parempaa kaikkien kannalta. Mun paras tänä vuonna tekemäni asia oli, et adoptoin pari päivää sitte merien tuhoutumisen ahdistuksissa sinivalaan. Mulla on nyt jossai päin tätä maailmaa jollain tasolla oma sinivalas ja siitä oon tosi onnellinen. Kevät tulee olemaan rankka ja tuskin se siitä kesällä tai syksyllä tai talvella helpottuu, pitää tsempata monen asian kanssa ja kohdata omia pelkojaan, mut aion yrittää tosi kovaa ja pitää huolen siitä, etten jää kaiken kuorman alle ihan yksin.
Toivottavasti sullakin on hyvä vuosi edessä päin ja kiitos, kun luit. Katotaan jos tänä vuonna sais vähän tätä blogiakin pidettyä hengissä, vaikkei odotukseni korkealla olekaan sen suhteen. Löl.
:__D
Orion kuittaa~~
