Moi :3
Eilen aamulla kampesin itseni aikaisin ylös, kirosin peilikuvaani ja yritin väkisin pitää silmäni auki. Hiusten värjäys, vaatteiden pakkaus, pikainen aamupala lennossa ja menoksi. Suuntana oli Tampere, ja Tampereella jonkun sukulaisihmisen häät.
Odotkset oli aika matalalla, koska sukujuhlissa usein on varsin tylsää ja olin varautunut siihen että päivä kuluu syöden ja kuunnelle mummojen päivittelyä sinivihreistä hiuksistani. No molemmat tapahtui, sain ruokaa ja hiuksistani puhuttiin, mutta ei päivitellen, vaan epämääräisiä vitsejä vääntäen. :D Välistä olin home- tai leväpää ja välillä edustin luontopäivää...
Häät alkoi kirkosta, vihkimistilaisuudella. Se kirkko oli tosi kaunis. Semmoinen vanha ja täynnä nättejä yksityiskohtia ^^ Tykkäsin~
Sen jälkeen sitten valuttiin ulos kirkosta ja saatiin viskellä morsiusparia raesokerilla ja ruusun terälehdillä. Itse tosin jätin moisen huvin suosiollisesti muille ja otin kuvia. :D
Vihkimisen jälkeen siirryttiin itse juhlapaikalle Hatanpään kartanolle. Sekin oli tosi kivan näköinen paikka. Tykkään paljon vanhoista rakennuksista ja etenkin tämmösistä mitkä on selvästi kuulunut jollekkin ylempiluokkalaiselle.
Lisäksi tämän kartanon ympärillä on kasvitieteellinen puutarha. Siellä oli paljon ruusuja :3
Ensiksi odoteltiin tovi jos toinenkin, että morsiuspari pääsee kuvauksesta, ja heidän paikalle saavuttuaan onniteltiin ja juotiin onnittelumaljat.
Tämän jälkeen siirryttiin sisälle odottelemaan ruokaa.
Koska meidän perhe, iskän molemmat veljet ja serkku istuttiin toisiksi viimeisessä pöydässä, niin saatiin odottaa kyllä melkoisen kauan. Onneksi kuitenkin sukulaiseni on ihan yhtä sekopäitä, ellei sekopäisempiäkin, kuin minä, niin hauskaa oli ^^ Ja pitkä odotus kannatti, ruoka oli tosi hyvää, namnam~~~ *w*
Ruuan jälkeen alettiin odotella kahvia ja siinä jossain vaiheessa jotkut kävi jotakin puheita pitämässä. Meidän pöytään ne ikävästi ei kauhean hyvin kuulunut, mutta naurettiin me mukana (joskin aina vähän myöhässä :D). Kakku oli hyvää ^^
Kahvittelun jälkeen lähdettiin vähän ulos kävelemään. Ei siis toki koko juhlaväki, vaan vain meidän perhe ja pikkuserkkujeni perhe. Äiti yritti ottaa musta jokusen järkevän kuvan, mutta millon musta mitään järkevää saiskaan :'D
Raahattuani äitini pois ruusutarhasta, väki alkoi siirtyä kartanon yläkertaan, jossa sitten loppu ilta tanssittiin. Joskus puolen yön jälkeen mä aloin kaivata pääsyä hotellille, koska 14 tunnin kymmenen sentin koroilla tepastelu, antoi jaloilleni aihetta huutaa hallelujaa, ja muutenkin lonkkavammaisena alkoi jaloissa tuntua, vaikka olisi vain istunut. Operaatio juhlapaikalta poistumista, hankaloitti huomattavasti se, että siinä vaiheessa yötä oli ehditty jo olut jos toinenkin juomaan, ja nimeltä mainitsemattoman perheenjäseneni tanssilattialta pois saaminen oli kohtalaisen haastavaa, vaikkei kukaan nyt ihan umpikännissä luojankiitos ollutkaan. Päästiin lähtemään, vasta kun multa meni totaalisesti hermo. Itse olin siis melkein (pikkulapsia ei lasketa nyt) ainoa koko juhlissa joka ei juonut lainkaan, alaikäinen kun olen.
Kuitenkin pääsimme joskus kai yhden jälkeen vihdoin hotellille, sain korot jalasta ja painuin tyytyväisenä pehkuihin. ^^
(TT_TT veljeni kauluspaidan kaulus muuttui aivan siniseksi, koska mun hiukset) |
Nyt tänään tultiin kotio ja istun palelemassa tässä koneella. Pipo, villasukat ja kaulahuivi on ihan kivoja ja seuranani mukavasti hunajateetä, nenäliinoja ja kurkkupastilleja. Toisin sanoen olen kipeä. Ei hyvä, ei yhtään hyvä D: Koulusta kun en oikeen viittis pois olla, kun kolmen poissaolon jälkeen lentää kursseilta pihalle...
Noin muuten mitä kuuluun, niin jalkani ei ole yhtään sen parempi kuin viime postauksen aikoihinkaan, ja koroilla käveleminen ei tainnut paljoa asiaa parantaa. Lisäksi meidän äikän opettajalla on jotain pahasti mua vastaan, ja pelkkä niiden tuntien ajatteleminen saa mut ahdistumaan. En tiedä mikä sitä vaivaa, mutta jostain syystä se alkaa huutaa mulle joka tunti, joko a) siksi etten osaa vastata kysymykseen
b) siksi että minulla ei ole mielipidettä johonkin asiaan, josta kuulen silloin ekaa kertaa
tai
c) siksi että vastaan, vastaan oikein, mutta koska sillä ei ole silloin syytä huutaa, niin se alkaa leikkiä kuuroa ja huutaa mulle siitä että mä muka mumisen, sönkötän tai muuten vaan tahallisesti puhun mahdollisimman epäselvästi ja hiljaa -.-
Mitä pahaa mä olen sille tehnyt? >n< Eikä se tee tätä kellekkään muulle kun mulle. D:<
Miten teillä menee ja silleen? ^^
Ainiin, ja koska en osaa aloittaa uusia cosseja ajoissa, niin tällä hetkellä alan olla epätoivoinen peruukkini suhteen. Tarkoitus olisi tehdä Traconiin casual Kuroko, Kuroko no basukesta, ja se peruukki puuttuu. Siispä, jos jollain on moinen lojumassa, niin voin ostaa 20€ + postit, tai nouto Traconista tai Lahdesta. Auttakaa hädässä olevaa Kurokoa 0/ (siis vaaleansininen lyhyt, suora peruukki hakusessa)
Panda kuittaa~~
siu hiukset on niin nätit ja pitkät ja nom * v *
VastaaPoistahehe, ite oon ollu elämässäni tasan kerran häissä, ja nekin oli sellaset +50 ja +60 vuotiaita sukulaisia 8-)..
jaja tuo asutuksesi on kiva :3
pikaisia paranemisia siulle ja siun jalalle! ikävää tollanen ope :c meijä opet tähä mennessä on onneks ollu tosi mukavia ^^~ lukiossa siis, meijä yläasteella seiskalla ja kasilla oli aika samanlainen enkunope D: ja se ei kyl osannu pitää kuria ja ne enkun tunnit oli kauheita, ja en oppinu mitään ja oon nyt kauheen huono enkussa :c apuva
Mullakin muut opettajat on ollu kauheen kivoja, varsinkin meijän matikan ope on ihana, semmonen söpö pieni mummo :'DD
PoistaJa kiitos~~~~ owo