Nyt ollaan vähän hukkassa

Moikka~

Oon yrittäny ties kuinka monta kertaa kirjottaa blogiin edes jotain kuulumisia, mut jotenki en oo saanu lopulta mitään järkevää aikaseks ja oon vaan poistanu koko kyhäelmän. Tuntuu et koko blogi on tosi toissijanen asia. Moni muukin on tuntunu tosi toissijaselta asialta, kuten koulu, herääminen, eläminen. Mistään ei oikein saa otetta. Ja kyllä tiedän tasan tarkkaan mistä tämä johtuu. Ikävä kyllä tiettyä osatekijää en teille voi/halua kertoa, koska tiedän että alkasin kuulostaa tosi syyllistävältä ja en haluu syyllistää ketään. (Vaikka koko ajan syyllistän osasta asioita jotakuta nimeltämainitsematonta, mutta en nyt aijo sitä myöntää.)

Pääasiassa mua vaan turhauttaa aivan jumalattoman paljon. Ahdistaa myös. Tuntuu usein tosi tosi yksinäiseltä. Se on tavallaan tosi hassua, koska nään melkein joka päivä kavereitani koulussa, mut jotenki squadiski tuntuu usein jotenki ulkopuoliselta, mikä on todennäköstä seurausta siitä et mul on vaan pari kurssia täs jaksossa. Tän kurssikadon seurauksena oon koululla päivittäin vaan 1-2 oppituntia, jollon en sit ikinä tiiä mistää squadin asioista mitään, kun en oo ikinä paikalla. Koulun ulkopuolella nään lähinnä Lindaa, ku aina kun yritetään kysyy haluisko porukka tehä jotain, niin kukaan ei oikein innostu lähtemään minnekkään ja sekin kun kaikki ei asu ees Lahessa. 

Mut se suurin syy turhautumiseen on se et mua murehduttaa ens vuos jo valmiiks. Kaikki muut kirjottaa ittensä ulos keväällä, mut mulla venyy kolmeen puoleen. Se mikä tässä on aivan perseestä on se että kursseja mulla on syksyllä näillä näkymin YKSI. Ja sit ylppärit. Eli toisin sanoen oon koululla kahen kuukauden ajan kolme kertaa viikossa tunnin ja kolmena päivänä käyn eväsretkeilemässä koulun salissa ja siinä se. Sit oisin vapaa lähtee minne ikinä haluun, mut koska joudun ne ekat kuukaudet olee koululla, en voi hakee oikein mihinkään jatko-opiskeleen. Näin ollen mulle tulee väkisin välivuos ja ei välivuodes muuten mitään, mut kaikki kaverit lähtee menee ja mä jään ihan yksin Lahteen. Tuntuu et kaikki muut pääsee elämässä eteenpäin ja mä vaan kökötän kotona. Yritän tottakai saada jostain sit töitä tai jotain, mut tähän asti aina ku oon yrittäny kesäsin hakee töit ni mua ei oo kelpuutettu mihinkään, joten mielessä kalvaa koko ajan tunne siitä et jään taas ilman. Tiiän et jos en saa ens vuodeks mitään tekemistä ni tuun hulluks. En haluu jättää itteäni ja päätäni ihan kaksin koko vuodeks.

Tällä hetkellä Osiris eli mein tanssiryhmä on ainoo joka pitää mua pystyssä erityisemmin. Se et mul on viikottain jotain tekemistä ja ihmisiä, saa mut voimaan paremmin. On totta et Osiris on yks suuri draamapesäke, mut se et elämäs on muutaki ku vaan koulu, on musta vaan tosi kivaa.

Mut siis jonain yhteen vetona tämän hetkisestä elämästä:

- Oon ollu nyt pari kuukautta syömättä punasta lihaa ja välttäny kanaa ja kalaakin aina kun on pystynyt. Se et pyrin vegaaniks ei oo mulla tosiaan mikään semmonen "Pelastan maailman koska en syö lihaa" tyyppinen aate, vaan haluun pitää ittelläni jotain projektia jossa koen onnistuvani. Tämä on ollut hyvä. 

- Kävin elämäni ekan kerran baarissa pari viikkoa sitten. Se oli kiva reissu. Veljeni ja serkkuni vaan puolen yön aikaan oli silleen "NYT MENNÄÄN" ja vaikka kaikki mahollinen järjen ripe huus mun päässä ettei tää oo hyvä idea, menin silti. Oli kivaa. En oo varmaan ikinä jutellu serkkuni kans niin paljon ku sillon ja se oli oikein hyvä suvun asioiden koonti, monia juttuja tuli käytyä läpi puolin jos toisin. 

- Ensilumi sato maahan eilen. Suli kyllä myös, mutta tän seurauksena sain aikaseks käyä ostamassa talvikengät. Hämmästyksekseni kun menin 60€ kenkien kanssa kassalle, kassa pyysikin niistä vaan 10€ ja olin ihan että mitäs vittua. En ollu nähny mitään alennusta missään enkä mitään, mut en valita. :_D Pitäs kans ostaa jotkut välikausi kengät, kun nuo on tosi lämpöset ja mun kesä/syksy/kevät kengistä uhkaavasti irtoaa pohja ja converseiden halvoista kopioista menee vesi läpi tosta vaan. En vaan oo löytäny mitään kivaa...

- Olen alkanut syödä muroja aamupalaksi ja se hämmentää. Oon viimeks syöny niit säännöllisesti joskus ala-asteella.

- Oon koko syksyn aikana piirtäny tosi paljon, pääasiassa tosin oppitunneilla mut silti. Ja siis must on tullu jopa ihan hyvä. En oo aiemmin osannu piirtää ihmisiä oikeestaan ollenkaan ja nyt oon ollu jopa melko tyytyväinen siihen mitä oon tehny. Tätäkö on se säännöllisen piirtämisen tulos.

Toivottavasti tästä sai jotain selvää ja kiva kun luit~

Kirahvi kuittaa~~