Vähän partaa lattialla - Fili WIP part 2

Moikka~~

Halusin kuitenkin ihan väkisin tunkea tän toisen osan Fili wipeistä jo ennen conia. Tästä tulee todennäkösesti vähän sekavampi ja runsaampi kuin edellisestä, koska tungen tähän nyt kaiken lopun. ^^''

Aloitetaas vaikka housuista. Housut tein perus ruskeesta trikoosta, ei paras mahdollinen housukangas, mutta ainoa suhteellisen kelpo ja ruskea mitä Eurokankaalla oli tarjota ja myöhemmin sain kiittää itseäni. Mitään ihmeellistä ei pöksyissä ole, perus pöksyt vaan joiden lahkeisiin laitoin kuminauhat että pysyvät hyvin paikoillaan saappaissa. 

Housujen jälkeen pääsin mysteeriosien mysteeriosaan, eli housujen polvikuvioihin/polviarmoreihin. Kuvista ja leffoista on ihan toivotonta yrittää sanoa onko ne nyt kuvioinnit vai armorit ja twitteriin tekemästäni kyselystäkin sain vastaukseksi tasapelin, joten olin vähän pulassa. Onneksi joku muukin oli pohtinut tätä ja joidenkin hänen wip kuviensa pohjalta päätin kokeilla jotain minkä en uskonut edes toimivan. Leikkasin ensin neljään kertaan softiksesta kyseisen kuvion ja liimasin kaksi päällekäin, niin että sain kaksi vähän paksumpaa softiskuviota. Sitten otin housukangasta laajahkot palat ja asettelin ensimmäisen softiskuvion kahden kankaan väliin. Tämän jälkeen ihan tunnustelemalla ompelin kankaiden päältä aivan softiksen reunoja pitkin ulkoreunat, jolloin kuvio jäi taskuunsa loukkoon ja pysyi paikallaan. Sitten ompelin sisäaukot samalla lailla, jolloin kuvio tuli kankaiden läpi esiin. Lopputulos on paljon parempi kuin uskalsin edes toivoa.

Ulkoreunat ommeltu

Sabluuna on myös hyvä lumihiutalekoriste ikkunaan C:

Ensimmäiset sisäkuviot

Huonolaatuinen kännykkä kuva lopputuloksesta.

Tässä kohtaa kiitin itseäni siitä että otin juuri trikoota housuihin. Jos kangas olisi ollut yhtään vähemmän venyvää tästä ei ois tullu mitään. Nuppineula oli paras kaveri noita sisäkuvioiden reunoja tunnustellessa ja aikaahan näihin meni ihan kiitettävästi. Oli muuten myös pikkusen tuskasta, kun noi kuviot oli niin pieniä että yksi sivu saattoi olla 2-5 pistoa pitkä ja koska koneeni ei osaa pysähtyä siihen mihin haluan, niin jalkavastusta en voinut käyttää kuin ulkoreunoihin. Käsin sitten pyörittelin koneella eteenpäin ja rakonhan minä siitä käteeni sain. ":D"

Ajattelin että itse kuvioiden tekeminen olisi tässä se pahin, mutta kuviot tehtyäni olin taas epätoivoisesti tuijottamassa reffejäni miettien miten ne kiinnitän ja mihin. En edelleenkään tiedä miten nuo alkuperäis vaatteessa on kiinni, mutta itse nyt tulin lopulta siihen tulokseen että leikkasin kankaiden reunat mukailemaan kuvion reinoja, kynsilakkasin reunat etteivät purkaannu ja ompelin polvien kohdalle. Ei niin hyvän näköiset kuin haluaisin, mutten yksinkertaisesti tiedä miten muuten ne olisin kiinnittänyt edes noin siististi.

Polvien jälkeen päätin keskittyä seuraavaan armoriosaan, eli käsiarmoreihin. Leikkelin taas kuvion neljä kertaa softiksesta, liimasin kaksi päällekkäin ja sitten liimasin paksunnetut kuviot softiksesta tekemiini pohjiin. Maalasin ja leikkelin pohjiin reijät hihnoja varten. Kiinnitin kuminauhahihnat tarranauhalla, niin että ne saisi helposti auki pukiessa ja sitten testasin. Kuinkas ollakaan sain karusti kokea sen ettei softis ole todellakaan kestävä materiaali, koko kiinnitysnauhasysteemi repeyty irti vieden pienet palat pohjista mukanaan. ":DD" Noh pienensin pohjia hieman ja leikkasin uudet reijät, vahvistin ne softispaloilla ja uusinta yritys. Repesi taas ihan samalla lailla. ":DDD" Vähän teki mieli itkeä. Tulin sitten siihen tulokseen, että reffistä on poikettava, tai armoreistani ei olis kohta enää mitään jäljellä. Havainnollistan poikkeamaa kuvalla.

Tässä kohtaa tajusin myös että tuo kuviokohta on tasku johon pitäisi saada veitset, mutta noh ei voi enää tässä vaiheessa mitään. :__D
Joskus jos Fili vielä pääsee con käyttöön niin teen kyllä uudet armorit.

Ennen suurta repeämistä

Armorien jälkeen tein tuttavuutta hanskojen ompelun kanssa. Jos on lukenu mun kesä Sokan tai Chrisin wippejä tietää kuinka syvästi vihaan hanskojen ompelua. Luojan kiitos Filin hanskoissa ei oo sormia peukaloa lukuunottamatta. Kaavoja yritin ettiä netistä, mutta lopulta päädyin purkamaan jotkut sormikkaat kaavoiksi ja se oli vallan hyvä päätös. Kaavat toimi varsin hyvin ja näistä tuli ehdottomasti parhaat hanskat jotka oon tehny. Oikeaoppisimmatkin, koska ompelin kerranki peukalon omasta palastaan. :_D

(Näyttää liian isoilta ilman hihaa alla)

Tässä vaiheessa vaatteista ei ollutkaan jäljellä enää kuin vyö. Softis oli ainoa materiaali jota mulla oli ja joka tähän kävi, kun en worblaakaan omista. Vähän kauhuttaa tuleeko kesken conpäivää tälle käymään armorien kohtalo, mutta sentään kiinnitys on vyössä paljon vahvempi. Aloitin leikkaamalla sahalaitaiset palat ja maalasin ne. Sitten leikkasin taustat joihin palat oli tarkoitus kiinnittää ja aloin rei'ittää paloja, sillä ne tuli sitoa nauhalla liimaamisen sijaan. Rei'ittäjäänhän softis ei arvatenkaan mahtunut, joten lainasin iskältä semmosen ouodon tikun/putken jolla aloin painella reikiä.(nimenomaan tarkoitettu reikien tekemiseen.) Ikävä kyllä tässä tikussa on aukko josta reikien keskustat tulee ulos ja sen aukon reunoja ei ole mitenkään pyöristetty. Onnistuin sitten viiltämään sillä peukaloni jokseenkin rikki ja kirjottaminenkin on koulussa sattunu, kun kolme monen sentin haavaa vierekkäin peukalossa. ;;-;; Lopulta teippasin softispalat sormiini pehmustamaan. Kömpelöä, muttei lisää haavoja.

Rei'ittämisen jälkeen aloin sitoa paloja pohjiin kiinni ja sidoin pohjat pötköksi toisiinsa siinä samalla, jolloin kyhäelmä alkoi näyttää jo vyöltä. Jouduin vähän kaventamaan sitä vielä ja jättämään yläreunasta reunapalan pois, sillä 6 kerrosta softista alko olemaan liian jämäkkää, eikä se enää taipuis kunnolla ympärilleni. 

Sitten jäljellä oli enää vyön kiinnityssysteemi ja soljet joihin käytin yllätys yllätys softista. Depronia myös. Tein softiksesta neljä "vyön" pätkää ja niihin harmaat/hopeiset koristeet. Depronista leikkelin soljet, joiden kuvioinnin hoidin myös softiksella. Tikku joka soljissaon, on maalattua sähköjohtoa. :_D Maalattuani palat ja kiinnitettyäni koristeet ja soljet kahteen vöistä, liimasin ensin toiseen päähän koko vyötä koristeettomat ja toiseen koristeelliset, jonka jälkeen liimailin liimataustaista tarranauhaa vöihin, jolloin kiinnitys toimii siis vain lätkäisemällä palat päällekkäin. Jos olisin tehnyt soljet avattaviksi softis olisi todennäköisesti päättänyt taas revetä ja pukeminen muutenkin olisi paljon vaikeampaa, kun se on haastavaa jo nytkin, koska täytyy varoa liivin koristelaattoja koko ajan. Toivon että kuvat vähän havainnollistavat tätä, koska selitettynä kuulostaa tosi hämärältä. (kuvissa olevat oranssit kohdat ovat tällä hetkellä jo maalattu piiloon, ei hätää en jättänyt niitä noin rumiksi ^^)

Viimeinen isompi operaati oli peruukki ja muu pääkarvoitus ja ai kamala sitä stressiä. Tilasin peruukin heti kun sain päähäni että Fili voisi olla edes jollain tasolla potentiaalinen cossattava. Ebaysta tilasin mutta, koska arvioidut saapumispäivät olivat 12.1.-10.2. ahdisti aika pirusti ettei se kerkiäisikään tulla. Kolme päivää kiduin ja sitten päätin ostaa toisen peruukin toisesta paikasta ja otin siihen myös aivan helvetin kalliin postituksenkin. Noh kuinka ollakaan USA:sta tuleva karvakasa jäi tulliin. Paniikkia, paljon paniikkia kesken bilsan tuntia. Iskä onneksi hoiti tulli asiat mun puolesta samantien, koska itse en osannut, enkä voinut siinä tunnilla alkaa oikein selvittelemäänkään. Noh tullista ei tullu mitään arviota että kuinka kauan menee ja koska olin epätoivoinen menin lukemaan keskustelupalstoja. HUONO IDEA, ÄLKÄÄ IKINÄ LUKEKO KESKUSTELUPALSTOJA! Ja sit sain semmosii jäätävii kauhukuvia päähäni luokkaa "joo tilasin paidan Amerikast ja se jäi tulliin kaheks kuukaudeks". Voin sanoa että paniikki oli käsinkosketeltavissa, tai vähintään nähtävissä naamaltani erittäin selkeästi. Onneksi oli pelastava iskä joka onnistu onkimaan jonkun seuranta jutun tosi hiimusti ja lopulta sain kahtena viimesenä päivänä ennen peruukin kotiin tupsahtamista jokaisesta liikahduksesta tekstiviestin. Ja no sitten kuinkas ollakaan kun peruukki saapui, arvatkaa mikä muu saapui samana päivänä, no ei ainakaan se Ebay peruukki. ":__D"
Aluksi meinasin käyttää Ebay peruukkia joka on huomattavasti vaaleampi, mutta tulin kuitenkin lopulta siihen tulokseen, että tummempi ja vitusti kalliimpi on parempi muodoltaan ja näyttää asteen aidommalta ja ehkä värikin nyt kun sitä on reilun viikon tuijotellut on alkanut näyttää paremmalta. Ebay reuhka kyllä tulee ehkä olemaan päässäni sunnuntaina.

Kuitenkin ennen kuin päädyin käyttämään kalliimpaa yksilöä, ehdin kihartaa Ebay yksilön. Oon aiemmin kihartanut yhden peruukin ja se oli melkeinen katastrofi. Nyt otin paremmin selvää miten tehdä kiharrus ilman katastrofia ja päädyin helpoimpaan jonka löysin. Letitin koko peruukin leteille. En siis yhdelle vaan jaoin sen ehkä kymmenestä viiteentoista osaan jotka letitin. Sitten keitin kattilallisen vettä ja lilluttelin sitten peruukkia sielä kattilassa. Otin siis kattilan levyltä pois ennen peruukin tunkemista sinne!!!! Hetken lilluteltuani kuivasin ensin pyyhkeellä sitten hiustenkuivaajalla lettejä ja vasta kun ne olivat lähes kokonaan kuivuneet avasin letit. En alkanut harjaamaan kiharoita auki, koska muuten koko peruukki olisi yksi leijaileva hattarapallo, vaan annoin kiharoiden jäädä kuten ne leteistä jäi.

Tämän jälkeen tein Filin kampauksen kumpaankin peruukkiin, jotta osasin verrata kumpi olisi lopulta parempi. Vasemmalla Ebay, oikealla se kallis.

Kuten huomaatte Ebay peruukissa jakaus on sivussa, kun taas kalliissa se on keskellä. Tämä tekee sen että kalliimman saa näyttämään paljon kuohkeammalta ja päädyin sitten siihen. Se on myös pidempi, mikä oli myös ehdoton hyöty, vaikka siis leikkasinkin peruukin lyhyemmäksi. Pidemmistä jämäkuiduista sai tehtyä paremmin viikset.

Tosiaan tämän jälkeen leikkasin peruukin Filin hiusten pituuteen ja askartelin hius- ja viiksikoristeet, eikä kukaan ylläty niiden materiaalista, joten tuskin tarvitsisi edes mainita että ne ovat softista ja akryylimaalia. Kuviot tein "raapimalla" kynällä urat.

Letin kuuluisi loppua alempaan koristeeseen, mutta koristeen asettamisen helpottamiseksi se oli toistaiseksi letitetty loppuun asti, en jättänyt sitä noin.

Eihän ne nättejä ole, mutta saa nyt kelvata.


Viikset olikin sitten jännä juttu. Letitin peruukin vielä pitkänä ollessa latvat jotka leikkaisin irti. Sitten leikatessa tadaa sain suoraan leteitetyt viikset, eikä tarvinnut niitä irtokuituja alkaa leteiksi vääntämään. Liimasin ja muotoilin päät ja kiinnitin toiseen päähän korut ja leikkasin latvat pois ja kas viikset valmiit. Ripsiliimalla vaan naamaan kiinni. Hämmästyttävän painavat he ovat ja epämukavat, ne kutittaa ja raapii, mutta näillä mennään. o/

Parta olikin sitten vielä astetta jännempi juttu. Otin ihan irtokuitua nipullisen ja yksin kertasesti liimasin lakalla ja ohennetulla Erikeepperillä ne levyksi ja liimasin leukaan. Hankaloittaa kaikkea, puhumista, hymyilemistä, syömistä...kaikkea mitä naamalla yleensäkään tehdään ja tämä oli vasta ihan leuan etuosapala. Menin sitten kauppaan etsimään meikkejä joilla voisin tehdä parran hankalan kuituparran tilalle, mutta eihän sieltä mitään viiksiini matchaavan väristä löytynyt. Ostin jotain, mutta testin tulos oli näkymätön parta, joten päädyin takaisin kuitujen pariin. Tällä hetekllä tuossa lattialla kuivuu lisää partaa ja toivon et saan suuni auki conis. Filillähän partaa olisi korviin asti, mutta itse teen vain ihan leuan etureunaan ihan siksi että jos liimaan koko leukani en voisi avata suutani ollenkaan. Ja hyvän tahtoisesti tiedotan nyt saman tien myös sen etten muuten hymyile Fili kuvissa sitten, koska naamani ei kulmakarvoja ja silmiä lukuunottamatta liiku, että älkää tulko ulisemaan siitä. ^^

Vasta leikattu

Leikatut latvat ja viikset

Naamakarvaston testikierros ilman koruja ja ilman kulmakarvoja. Kulmakarvojen kanssa joudun elämään, ajattelin ensin että nypin omat kulmani kokonaan pois, kun piirrän kulmani muutenkin niin muutos ei olisi radikaali, mutta partatarvikkeita etsiessäni totesin myös etten löydä oikean väristä kulmakynää / vastaavia tuotteita joita käyttää. Näin ollen teen tummemmat kulmat kuin mitä hahmolla oikeasti on ja välttelen peilejä.

Nyt lopulta cossini on valmis. Monta asiaa olisi voinut tehdä erilailla ja paremmin, mutta en ala soimata itseäni liikaa, sillä näin isotöisen puvun kasaan saaminen vajaassa kuukaudessa samalla kun käy lukiota on saavutus itsessään. Ja kuitenkin ihan hyvä siitä tuli, ainakin jos kaukaa katsoo. ^^''

Syntisen huonolaatunen kuva, mutta minkäs teet kun ei oo tarpeeks valoa. Tulkaa conis kattoo lähempää, jos kiinnostaa. :__D

Kiitos paljon jos jaksoit lukea kaiken, en halunnut jakaa tätä kahteen osaan, koska tiesin että menee niin hilkulle että saan edes tämän yhden osan ulos ennen conia.~~








Nähdään conissa, tulkaa moikkaamaan!!!

Kirahvi kuittaa~~