maanantai 26. marraskuuta 2012

hoidon tarpeessa(ko)

Mä taidan olla pahemmin sairas ku vaan flunssassa. Todistin sen tänään, sillä aloin siivota aivan itse ja omatoimisesti huonetta ja nyt on kaapin ja kaikki pöytä tasot siivottu...oudon siistiä täälä...

Tänään basso tunnilla tunti meni taas puhumiseen, tosin tällä kertaa aiheena ei ollut japani vaan vaihteeksi futis. Kyl myö yritettii jotain soittaaki mutta se meni miukumiseksi koska mä en osaa >.<
Ronjacchi et voi väittää mua enää hyväks. Ja tunnin jälkeen puhuimme vielä yleisesti jotain...ja kävellessäni consalla olin saada sydänkohtauksen, miettikää nyt ku kävelet pimeessä, hiljasessa ja ahtaassa käytävässä consan kellarissa ja sit yhtäkkii joku alkaa oven takana vetää jotain hulluu rumpu sooloo. En ainakaan säikähtäny.

Sitten mietin miksi ihmeessä mä törötän tällä planeetalla. Onks mulla ja mun elämällä mitään tarkotusta? Jos on ni joku fiksu tai vähemmän fiksu vois tulla kertomaan sen mulle, koska en itse sitä ole vielä onnistunu jostakin maanrakosesta kaivamaan. Mietin kans et kuin moni jäis suremaan mua (muut ku perheen jäsenet) jos nyt jättäisin elämän taakseni. En siis ole aikeissa tehä itsarii tai mitää, mutta mietin kuitenkin.

Basso tunnin jälkee mietin että voisin ihan teidät tylsistyttääkseni kertoo vähän vaikka laumastani.
Ja ensin esittely vuoron saa paljon puhuttu Ronja ^^

Harva tuskin tietää että me ollaan tunnettu pitempään ku tämä syksy jonka aikana Ronjast on tullu mun paras ystäväni. Me tavattiin ekan kerran kaks vuotiaina päikkärissä ja ehittiin olla kavereita noin vuos, kunnes Ronjan perhe muutti. Siltä ajalta mä en muista hirveesti, mutta Ronjaccil oli sillon pitkät blondit ja ku näin hänet ekan kerran sil oli keltanen paita jossa luki jotain punasella. Älkää kysykö miten voin muistaa tollasia :D ja tilanteita jotka on jääny mieleen on ollut esim. se kun en halunnut syödä kaurapuuroa ja viskoin sen sitten kaverini päälle, sori vaan Ronja. xD Ja olin mä Ronjaliinin kai 3v synttäreilläkin...en tosin muista sieltä muuta ku et me ei meinattu millää löytää perille...
No mutta päädyimme sitten samalle ala-asteelle kolmoselle, mutta minut oli unohdettu ja itse olin niin ujo etten uskaltanu koskaan ilmasta olemassa oloani.
Seiskalla sitten tapasimme toisemme aikalailla yhden Emman kautta, koska Emma tuli ilmottaa mulle ja Lallalle että Ronja tulee meijän kanssa desuun. Siinä keväällä sitten Lalla alko höpisee Ronjalle ja mä satuin aina seisoskelee kans lähettyvillä.
Sitten yhtenä aurinkoisenä kevät päivänä kympin välkällä Ronja näytti mulle, Lallalle ja Hendelle kuvan ittestään joskus pienenä ja kysy "oonks mä voinu näyttää tolta?" ja totesin sitten että "kyllä sä olet näyttäny tolta, oon nähny sut ton ikäsenä" ja Ronja sun ilmees XDDDD olit niin sulponen tuijottaessas mua suu auki ja sen näkösenä et pyörryt kohta :DDD Ja niin Ronjacchi vihdoin muisti miut taas :3 tosin mä kyllä ihmettelen vieläki miten sä oot voinu unohtaa mut, koska kaikki on aina sanonu et oon vaan kauheen mieleen painuva ihminen :'D no mutta ei se mitään, kuhan et unoha mua enää^^
Nykysin Ronja on mulle ehdottoman tärkee ja yks ainoista johon oikeesti luotan 100 prosenttisesti. Hän on pieni ja suloinen ja ihana ihminen, älä koskaan Ronjacci katoa elämästäni :3
(laittasin viel kyseisestä henkilöstä kuvan jos se vastais mulle, mutta laitan ens postauksee jos hän antaapi mulle luvan ^^)

Ja nyt heippan~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti