perjantai 30. toukokuuta 2014

On kai aika sanoa heipat peruskoululle

Moi~

Alkas olla tosiaan aika hyvästellä peruskoulu ja helppo elämä. Tänää oli viimenen koulupäivä, huomenna vaan todistusten jako. Mulla ei oo oikeestaan lainkaan haikee olo ._. Mutta en kyllä odota lukiota yhtään...lähinnä pelottaa, tuun kuolee sinne, etenkin enkun tunneille.
Vähän kyllä jännittää pääsenko ykkös vaihtoehtooni, koska jos keskiarvoni romahtaa, mutta toisaalta ei kakkosvaihtoehtonikaan kamalan kamala ole :D 
Todistuksestani tiedän sen verran että enkusta saan S:n koska numerona se ois laskenu keskiarvooni niin paljon ja äikän pitäs olla 10 ja matikan 8. Muista en vielä tiedä.

Keskiviikkona oli kevät juhla ja ruusutus. 



Mie, Ane ja Nya~

Mie ja Nya~

"en minä mitään ruusua ole varastamassa een CC:" 

Noin muuten kuuluu semmosta epämäärästä. Erosin poikaystävästäni, koska se ei vaan toiminut, ei siitä sen enmpiä. Masistaa, koska ihmiset on kakkoja...niinku yks joka on ollu mun paras kaveri viimeset kuus seittemän vuotta, ei yhtäkkii puhu mulle, tänäänki se lähti koulust sanomatta mulle mitään ja venailin sitä siel jonku melkee tunnin turhaan ja tämä ei todellakaan ollut eka kerta, sen katse tuntuu usein huutavan sitä kuinka nolo oon ja et miten ihmees mun kaveri on joskus voinu olla... Eikä mulla oo aavistustakaan että mikä siihen on mennyt tai olenko mä tehnyt jotain väärin :(

Desucon on ensi viikolla ja cossi ihan vaiheessa edelleen. Eilen kun ei ollut koulua, aattelin et tekisin sen tyylii loppuun, mut sain tehtyä vaan sen mitä ratkoin eka irti, eli käytännössä en edennyt lainkaan. Maanantaina sain onneks tehtyä tassujen "rungon" . Kohta pitäs jatkaa tota ompelemista taas...
Desusta nyt sen verran, että olen siellä kaikki 3 päivää, saa tulla moikkaamaan ja ensi viikolla laitan tännekkin kaikista cosseista kuvat, että tunnistaa, jos joku teistä on tulossa ^^





Tällä hetkellä ärsyttää suunnattomasti, koska kaveri myy bassoa jossain vaiheessa satasella, mikä ois siis tosi pieni hinta bassosta. Haluan sen, mutta kun äiti nyt on sitä mieltä, että kun mulla on jo basso ni ei. -.- 
Toiseks oon yrittäny ettii reppuu liian monesta paikasta, mutta mistään ei löydy hyvää, ja nyt en ole edes nirso. Sitte ku löydän kivoja netistä niin ei, kun kaikki netistä ostettuhan hajoaa varmasti alle viikossa C: -_- *huokaus*

No mut joo, eipä tässä sitten muuta, huomenna serkkuni ylppäreihin "töihin". Menen laittelemaan kukkia yms. ja mietin että mitähän tässä laittais sinne päälle...käyköhän nuo ruusuus vaatteet .--. .... Ja ens viikon oon ma-to töissä, niinkun koko kesäkuun.

Panda kuittaa~~ 



tiistai 27. toukokuuta 2014

Sataa~



Moi~




Tänään oon ollut vähän masis, tosi väsy ja enemmän tai vähemmän ahdistunut. Toivottavasti asiat selviäis, pian...
Lisäksi tuolla sataa, mutta se ei ole kyllä mitenkään vain huono asia, itse asiassa ihan kivaa.
Parempaa postausta viikonloppuna sitten.

Hyvää yötä~

Panda kuittaa~~ 

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Kuulumisia ja asiaa con luennoista

Moi~ 

Koska oon ollu laiska postausten kanssa lähi aikoina, saatte nyt tiuhempaan tahtiin pari...okei ei, mulla on vaan perin juurin tylsää, koska olen kipeänä kotona, mikä tuntuu harvinaisen väärältä, varsinkin nyt kun huomenna on kevätkonsertti, ja tänään ois kuoro harkkoja ja mun pitäs olla siellä. No laulamisesta ei tällä hetkellä tule mitään, se on välittömästi hirveä yskimiskohtaus...pitää toivoa että huomenna olisin paremmassa kunnossa ja lisäksi mun pitää soittaa siellä, eikä olla hirveesti harjoteltu, niin musta tuntuu että mut hakataan kirveellä kahtia heti huomenna. Onneksi osaan oman osuuteni sentään...ainakin melkein.

Desuconiin on nyt tasan 15 päivää ja cossi kesken. Kaksi on onneksi valmiina, koska osittain kaappicosseja, koska toinen on casual ja toinen oma hahmoni. Dejiko on kuitenkin edelleen vaiheessa, ei onneksi pahasti, mutta on kuitenkin. Eikä asiaa auta lainkaan se että kadotin ompelumotivaationi taas, koska ompelin esiliinan yläosan väärin ja nyt menee kangasta hukkaan ja aikaa ja lankaa hukkaan. *huokaus*
Sainpa onneksi Kagamine Rin casualin rusetin sentään tehtyä ja Dejikon häntään rusetin...:D mikä saavutus. Ja sainpa myös tuunattua ne kengät joista mainitsin viime postauksessa ^^

Cosplaysta vielä sen verran, että joskus kesän lopulla, kun ainakin suurimmaksi osaksi olen kaikki cossini kuvannut, teen tänne cosseilleni oman sivun. Se tulee tuolta yläpalkista sitten joskus löytymään, mutta ei siitä sen enempää vielä. 



Sitten jos siirryttäisiin siihen postauksen aiheeseen.

Kaikki jotka ovat olleet coneissa, on varmasti ollut jos ei muuta niin ainakin tietoinen siitä että hengailun ja cosplayn lisäksi tarjolla on, on ollut ja tulee olemaan tästä edespäinkin puhe ohjelmaa. Luentoja, paneeleja ja keskustelupiirejä, mitä epämääräisemmistä aiheista, jotka jollain tapaa liittyy joko animee, mangaan, cosplayhin tai ylipäätään Japaniin. 

Varsinkin nyt kun Desucon Frostbite oli K-18, con luennot yms on noussut ainakin vähän esille, sillä yksi syy miksi alaikäisiä ei frostiin haluttu, oli se että me pikkuernut emme käy juurikaan luennoilla, vaan käytämme aikamme turhanpäiväiseen hengailuun, jolloin luentosalit jäävät tyhjilleen. Täysi ikäiset sen sijaan käyvät enemmän luennoilla, mikä johti siihen että frostissa luentosalit tyhjyyden sijaan pursusi ihmisiä. Tai näin ainakin olen kuullut, itsehän olen tänä vuonna vasta 16, enkä näin ollen ollut frostissa. (paitsi no olin pihalla, mutta tässä tapauksessa sitä ei lasketa) 

Mä kuulun juuri niihin jotka eivät luennoilla ravaa, mutta se ei johdu siitä että olen vielä alaikäinen, vaan siitä ettei luentojen aiheet ole kuulostaneet kiinnostavilta tai olen unohtanut mennä. Kuitenkin olen kolmella luennolla ollut ihan paikanpäällä, ja conien jälkeen olen katsellut luentoja Youtubesta. Monesti conissa aiheet ei ole kiinnostanut, mutta vuoden päästä kun olen luentoon Tubessa törmännyt se on kiinnostanut paljon enemmän ja olen pitänyt siitä. Kuitenkin Frosti sisälsi monta luentoa, jotka olisin halunnut käydä katsomassa/kuuntelemassa, mutta en sinne frostiin edelleenkään päässyt sisälle.
Tästä voinemme päätellä sen että mm. Desun järjestäjät, ottakaa nyt hyvät ihmiset kaikille sallittuihinkin coneihin niitä kiinnostavia aiheita, ettei sitten tarvitse laittaa coneihin niitä ikärajoja, koska kukaan ei käy luennoilla. :D 

Mulla on 5. kriteeriä hyvälle luennolle ja mä olen nähnyt/kuullut tasan yhden luennon joka täyttää nämä kaikki. En kuitenkaan vaadi että jokaisen kohdan olisi pakko täyttyä, että luento olisi hyvä, mutta ainakin osan kriteereistä täyttävä, luennon tulisi olla, ollakseen hyvä. 
1. Kiinnostava aihe tottakai, eihän luento voi olla hyvä, jos se ei kiinnosta kuuliaa lainkaan. Tähän kuitenkaan luennon tekijä ei voi vaikuttaa, mutta tämän takia con luentojen tarjonnan pitää olla monipuolista jokaisessa conissa.
2. Syventävä tai jollain tapaa iskevä. Eli ainakin itse olen huomannut että luennolle, jossa käsitellään vain anime josta en ole koskaan kuullut, mun on aivan turha mennä. Aiheesta haluan siis tietää valmiiksi jo jotain ja luennon pitää syventää itselläni jo olevia tietoja tai omaa käsitystäni animesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö luennon pitäjä saisi mm. olla kanssani erimieltä sarjasta.
3. Hauska! Jos luennossa ei ole mitään hauskaa, niin onhan sitä aivan älyttömän tylsää yrittää kuunnella.
4. Selkeä ja hyvin jäsennelty. Jos aihe pomppii koko ajan, en ainakaan itse jaksa moisesta yrittää jotakin tolkkua saada.
5. Visuaalisesti kiva esitys. Tämä on näistä kriteereistä vähiten välttämätön, mutta tuo hyvän lisän ja luento jää paremmin mieleen. On kuitenkin myös luentoja, joissa tämän kriteerin täyttyminen on välttämätöntä, koska jos aiheena on vaikka Mämmikunniaan videot, ja niitä ei lainkaan näytetä, niin oishan se aika vajaata. :D

Tosiaan, mainitsinkin jo että olen törmännyt vain yhteen luentoon joka täyttää, kaikki nämä kriteerit ja linkkaan nyt sen ja pari muuta onnistunutta luentoa tähän ja kerron niistä hiukan omia mielipiteitäni.


Tämä oli mun eka luento, se on täydellinen. Aihe kiinnosti, se syvens paljon mun pokemon tietämystäni, se oli hulvaton, en oo millään muulla luennolla nauranu näin paljoa, se oli selkeä ja kuvat oli parhautta. Ei siis mitään moitittavaa, kertakaikkiaan, ja tämä oli tekijänsä eka luento. Musta tosi hieno saavutus ^^ 
Arvosana: 5/5


Tästä on kaaaaauan kun oon tän katsonut joten tarkkaa analysointia ei nyt tästä tule, mutta tämä oli mielenkiintoinen ja syventävä, luento, josta on varmasti monelle hyötyä. Siinä esitellään tapoja tehdä ja materiaaleja monipuolisesti ja jos joskus tulee ongelmaa propin kanssa, niin ekaksi katson varmaan tämän. Arvosanaa ei tule koska, en tarkkaan muista kaikkea luennosta.


Nimestä voitte päätellä mitä tämä piti sisällään. :DD Tämä on myös hyvä esimerkki luennosta joka ei toimisi, jos ei näytettäisi kuvia ja videoita. Ja se että pidin luennosta, saa minut vaikuttamaan pervolta...tota jooh... 
Kuitenkin siis luentona oikein onnistunut, vaikkakaan ei kaikkia kriteerejä täytä, kuten kriteeriä 2., tämä ei ollut kovin syvällinen :'D
Arvosana: 4.5/5


Tämä luento on toinen rakkaus, vaikkakaan ei täytä kaikkia kriteerejä. Aihe oli kiinnostava, koska fanitan SAO:a ja luento sisälsi paljon asiaa jota en ollut aiemmin tiennyt, joka oli todella mielen kiintoista. Luento käsitteli aihetta laajasti, se oli syventävä, se oli sisällöltään todella hieno. Ainoa mistä en pitänyt niin paljoa, oli se että tämän piti olla SAO luento, mutta etenkin loppuvaiheessa aihe karkasi muihinkin sarjoihin. Osaltaan tämä sarjoissa pomppinen oli todella hyvä asia, koska luennon pitäjä vertaili hyvin Sword art onlinea, muihin kuten Angel beatsiin, mutta jossain kohtiin jotakin muuta sarjaa kuin sao:a analysoitiin ehkä liian kauan tai liian tarkasti, mikä musta ei ehkä ois ollut niin tarpeellista. Kuitenkin erinomainen luento kaiken kaikkiaan!
Arvosana: 4.75/5


Luento joka oli ihan kiinnostava ja syventävä ja selkeähkö. Luennolla käsiteltiin neljää sarjaa, joista kahta en tiennyt, joten se laski kiinnostavuus tasoa jonkin verran, mutta vastapainoksi luento avasi ja analysoi mun mielestä hyvin Puella magi madoka magicaa, mistä pidin kovasti. Käsittelee siis sitä missä menee animessa raja ihmisen ja hirviön välillä.
Arvosana: 3/5


Paneeli joka täyttää osittain kaikki paitsi vikan kriteerin, mutta ei kunnolla täytä mitään. Alkuun tämä oli tosi kiinnostava, mutta siinä kun sitä oli jonkun tunnin kuunnellut ja aihe pomppi tai karkasi, niin siinä vaiheessa tämän katsomine loppui mun osaltani. Kuitenki alku oli tosiaan mielenkiintonen ja katsomisen arvoinen ^^, lopusta en tiedä, josko se olisi sitten parantunut vielä koska en katsonut loppuun.
Arvosana: 2/5

Tässä nyt muutama luento, katsokaa ihmeessä, jos ette muuta niin pokemon, meloni ja sao luennot ja kertokaa omia kokemuksia conien puheohjelmasta. ^^

Panda kuittaa~ 








maanantai 19. toukokuuta 2014

Pakkasta, hellettä, kylmää, liian kumaa....mikä tätä armaan kotimaani ilmastoa vaivaa, onkohan sillä flunssa...

Moi~

Tiedättekös, mä kuolen kuumuuteen C: Ihan totta, mikä ongelma tällä Suomen ilmastolla on, mä haluan sopivaa, en jatkuvaa heittelyä liian kylmästä liian kuumaan :D Täällä paistaa aurinko ja Mölli tuuppii jalkaani kumipossulla...:'D

Tässä oivaa materiaalia lauantailta: kun on luonnon kiharat ja käy suihkussa :D

Meheh ostin uudet lakanat, ne on kauniit :3 huomatkaa alpakka >w<
Mun piti mennä heti koulun jälkeen kauppaan ostamaan perus mustat balleriinat, joita sit vähän tuunais. Tarvin Desun sunnuntaille kengät...mutta eih, istahdin tähän koneelle...hups.

Kuitenkin, mulla oli ihan asiaakin. Äsken, kun raahauduin kotia kohti, tuossa paahtavassa auringossa, peläten koko ajan ruskettuvani, sain tekstiviestin basso-opeltani. Mulle on myönnetty tai tullaan myöntämään keskiviikkona stipendi. Tämä on hämmentävää ja erittäin yllättävää, koska 1. mä en tienny et musaopistolla ees jaetaan mitään stipendejä ja 2. mun ymmärrykseeni ei vaan mahdu, miten kummassa mie oon mennyt tämmötteen saamaan. Siis mul on jääny paljon tunteja väliin, millon sairastumisten, millon kokeitten ja millon minkäki syyn takia. Ne tunnit menee siihen että minä ja opettajani jutellaan syvällisiä, yleensä aiheista anime, cosplay, sodat, politiikka, jalkapallo tai musiikki. Me ei olla saatu ku muutama biisi kasaan koko vuoden aikana ja kun mulle tarjottiin paikkaa Musiikkiopiston jossain orkesterissa, mä kieltäydyin jyrkästi. Siispä kertokaa mulle miksi mulle annetaan stipendi xD 

Lisäksi tämä on aika todella pelottavaa, koska joudun keskiviikkona todennäköisesti kävelemään lavalle, yksin, jossain musaopiston kevät juhlassa DD: kauheata...

Tässä päästäänikin aasin sillalla asiaan pelot. Pelko on hämmentävä ja jollaintapaa kiehtova asia. Ajatella että meissä on luonnostaan suojelumekanismi, koska jos ei pelättäs mitään, niin oltas varmaan jo kuoltu kaikki. 
Itse en koe pelkääväni kunnolla kuin kahta asiaa. 1. sitä että mokaan jonkun asian ja siitä koituu harmia, jollekkin toiselle ihmiselle tai eläimelle. Ei se haittaa jos sössin jonkun asian, jonka pieleenmeneminen vaikuttaa vain muhun, mutta jos se vaikuttaa johonkuhun muuhun niin ei. ja 2. Totaalinen yksinjääminen. Jos mä nään painajaisia, niin ne on aina sitä, että kaikki muut kuolee ja mä jään ihan yksin, tai että yhtäkkii mulla ei oo yhtään kavereita ja vaan kuihdun yksin pois. Se on ahdistavaa. 
Lisäksi jännitän paljon uusia asioita ja yksin lavalle kävelemistä, jos en niinkun mitään esitystä ole pitämässä. Yksin pianonsoittaminenkin oli aikoinaan aika karmivaa, mutta siitä oon kyllä päässy jo aikaa sitten yli, ja enää mun ei tarvitse esiintyä yksin, kun basso on yksin vähän vajaa soitin :'D tai ei vajaa, mutta tajusitte varmaan.




Pelkäättekö te jotain ja jos pelkäätteni niin mitä? ^^

Panda kuittaa~~




torstai 15. toukokuuta 2014

Kotiin paluu - ehkä ihaninta ikinä~

Moi~

Tässä onkin mennyt nyt vähän pidempi aika viime postauksesta, mutta mikäpä mua velvottas postaamaan aina kaks kertaa viikossa ja kun mitään isompaa aihetta ei ole ollut, niin en kokenut järkeväksi postata. 

Mut joo, aloittakaamme viime viikosta. Keskiviikkona mä liityin Jovin draamatiimiin ja nyt kaksissa harkoissa oon ollut. On ollut toodella kivaa ^^ Tehdään näytelmää Evankeliumimessuille tai johonkin semmosseen :D ja saatoin saada roolinkin jo ^^

Viikon loppu meni oikeastaan ommellessa suurimmaksi osaksi, mutta myös lukiessani kokeisiin, siivotessani ja pesemällä pyykkiä. Dejiko cossini edistyi oikein mukavasti. Enää puuttuu esiliinan yläosa, jalkatassut ja pieniä yksityiskohtia \o/ Toden näköisesti kuitenkin paniikki teen tota vielä vikallakin viikolla ennen Desua, mutta ainakin tää on paremmalla mallilla kuin mun Tamaki cossini viime vuonna xD hyihyi, ihan oksettaa kun sitä ajattelee :'D

Jooh, farkut ja mekko on hyvä yhdistelmä.... :DD
Lauantaina oli euroviisut, niinkuin oletettavasti tiedättekin :D
Mua ärsyttää suunnattomasti, se että mm. Venäjän poliitikot on niin käärmeissään, kun Itävalta voitti. Musta se oli vaan hyvä asia, koska ihmisten pitää oppia suvaitsevaisiksi ja sitä paitsi mikä ihme se nyt on että miehellä on parta. On se hassua että siitä vouhotetaan, muttei sitten siitä, että hän oli pukeutunut iltapukuun :D Mut siis ihan oikeesti ihmiset, älkää olko rasistisia, hyväksykää ihmiset semmosina ku ovat. Venäjällä suunnitellaan nyt sitte laulukilpailua, johon saa osallistua vaan entisen Neuvostoliiton maat. *syvä huokaus* Mikä ihme tota raja naapuria oikein vaivaa, mun ymmärrys ei riitä. 
Kuitenkin omat kolme suosikkiani oli Sveitsi, Islanti ja Espanja ^^ Enkä tajuu miks ihmiset ei tykkännyt Islannista ;;_;; Ainakaan ne jotka oli tehnyt Eurovison 2014 top 37 listoja. .-.

Äitien päivän käytin myös ompeluun ja lisäksi leivoin suklaamuffinsseja ^^ Jajaja ennen kuin siirrytään tähän viikkoon, niin muutamia ostoksia on tullut postissa, sekä ihan olen kaupasta itse kotiin kantanut C:


Kagamine Rin Casual cossini peruukki tuli ^^

Iskä tilas mulle uuden piuhan, jolla saa kännykän kiinni kaiuttimiin, kun vanha ei toiminut.
Se on tommonen kierteinen, jossa ei ole muuta vikaa kuin että kun sen venyttää ja asettaa kännykän pöydälle, niin kännykkä lentää kuin leppä keihäs :D

Uudet kengät C: Tosin kuva vääristää vähän, noi punaset kohat on oikeesti pinkit :D

Ja Animeconin lippu tuli \o/


Tällä viikolla, oon ollu leirikoulussa tiistaista torstaihin. Tulin jonkun aikaa sitten kotiin, ja ai että kun kotiin tuleminen onkin ihanaa ^^ Mölli sekos täysin kun tulin C: 

Leirikoulu meni ihan hyvin. Odotin kyllä enemmän ja jos olisin jäänyt kotiin, en olisi suoraan sanoen menettänyt mitään, muuta kuin kauniin paikan. Minä, Lalla ja Katsu oltiin koko ajan aikalailla vaan kolmisin, ja kaikki muut oli sellanen iso porukka...Minne katosi meijän luokan kehuttu ryhmähenki... Lisäksi siellä oli aivan kamalan kylmä ja huomasin että olen kai menettänyt entisen parhaan ystäväni. Se ei puhunu tai ollu mun kanssa koko leirin aikana...eikä oikeestaan oo mun kanssa koulussakaan, tai puhu mulle muutenkaan juuri lainkaan. Mitä oon tehny väärin...ja miksi mulle käy aina näin. Ajattelen ehkä naiivisti, mutta vihaan sitä kun ihmiset muuttuu...mun laumani hajoaa hajoamistaan...enkä mä osaa tutustua uusiin ihmisiin ;_; 

Kuitenkin palatkaamme aiheeseen. Oltiin siis Nauvossa, Turun saaristossa. Majotuttiin 1800-luvulla rakennetussa puutalossa, Majatalo Martassa. Se oli ehkä söpöin talo, jossa oon ikinä ollu, ja nyt haluun vielä entistä enemmän jonkun 1800-luvun aikasen talon T__T 

Ohjelmaa oli, ja osa oli tylsää, osa ihan jees. Verkkojen nosto ja putsaus oli tuskaa, mutta kolmen tunnin patikointi jatulintarhalle ja takaisin ja matkalla erätaitojen opettelu oli ihan kivaa. Maisemat oli upeita ja surettaa etten ottanut kameraa mukaan patikoimaan, koska pelkäsin, että sille käy jotain :C 
Myös metsäfrisbeegolf oli ihan kivaa. 





Otin tikarini mukaan, vain ottaakseni tämän kuvan xD

pelottava mato keskellä metsää :'D



Mie ja Lalla~




Olisi kivaisaa tietää minkä elukan pääkallo tuo on...
kännykällä otettu, siksi huono laatu, mutta tämä on jatulintarha. Tommosia on ehkä käytetty mm. noitavainojen aikaan, noitatesteissä. .__.














Ootteko te olleet leirikoulussa, ja millaista oli? 

Ja muuten, tein novelleilleni oman sivun, joka löytyy tuolta yläpalkista. Että jos juku jostain oudosta syystä, niitä haluaa lukea, niin ei tarvitse pitkin blogia niitä metsästellä. Sinne lisään uusia aitä mukaa kun ne postauksissa julkaisen.

Panda kuittaa~~ 

tiistai 6. toukokuuta 2014

(~^w^)~

Moiii~ ^^

Mulle kuuluu melko hyvää. Tällä viikolla ei oo kokeita joihin pitäs lukea, ainoostaan mussa, johon ei edes voi lukea, ja eilen oli äikän päättötyön palautuspäivä, joten sekin on nyt hoidettu pois alta \o/

Tänään ja varsinkin eilen oon ollu ihan väsy, koska sunnuntaina tota äikän juttuu viimestelin viel puolilta öin ja sitte ennen seittemää herätys =_= *haukotus* Ja vappu sotki unirytmin ihan totaalisesti ku meni nukkuu aina joskus kahelta ja heräs ties millon...ja meijän auton varashälyytin laukeilee koko ajan ihan syyttä suotta, että siihen on kivaa herätä yöllä...naapuritki varmaan arvostaa...
Koulussa tapahtui eilen kummia ._. joku pamautti päänsä vaahtosammuttimeen ja se vaan räjähti xD siis se sammutin, ei se pää :'D Pienet seiskaluokkalaiset jotka olivat lähimpänä siinä, olivat iiiihan siinä vaahdossa, itse selvisin vaahdotta ^^ Mut se oli kauheet ku eka ajatus ku kuulu kauhee ääni, ja jotain lens sinne ja tänne oli et joku ois rikkonu käytävis olevii ikkunoit ja sielt satais lasinsiruja. Onneks ei, ois voinu tulla veristä jälkeä .--. Toinen ajatus oli et joku hullutyömies on seonnu ja ruiskuttaa meitä valkosella maalilla :'D Mutta pää asia että kaikki selvisi ainakin melkein vaan säikähdyksellä......jotkut parat oli ihan valkosia.....:D


Äiti suorastaa ylitti itsensä, voisin syödä tätä loppu elämäni OwO



Desun sunnuntain "cossi", oma hahmoni, jolla ei ole nimeä ainakaan vielä




Eilen pitkästä aikaa onnistuin saamaan edes jotakin aikaiseksi, ja tuli kirjoitettua pitkästä aikaa uusi noveeli ^^ En tiedä oonko siihen erityisen tyytyväinen...mutta kaipa se menettelee. Nauttikaa~

Eight feet and a black feather

Tyttö istui muurilla ja katseli merelle. Hänen mustan mekkonsa helma lainehti tuulessa ja hän sai koko ajan olla valppaana ettei silinteri lentänyt hänen päästään. Se oli kaunis, musta silinteri, jonka ympärillä oli pitsiä ja nyöritys edessä, aivan kuin sillä olisi ollut korsetti. Hattuun oli kiiinnitetty mustia sulkia ja kultaisi hammasrattaita koristeeksi. Tyttö kumartui tarkastelemaan muuria jolla istui, siinä kulki muutama hämähäkki. Hän tervehti niitä nostaen hattua ja hyppäsi alas ruohikkoon, ettei olisi ötököiden tiellä. Katseltuaan hetken niiden kulkua, hän lähti kävelemään läheiselle kujalle.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Colin käveli satamassa tehtaille päin. Hän katseli taivaalla kirkuvia lokkeja ja työntäyteistä satamaa. Suuresta purjealuksesta kannettiin suuria kontteja laiturille ja uusia kannettiin sisään, kauppiaat huusivat kojuillaan houkutellakseen ostajia, ja pieni kalastusalus lipui laituriin kannellaan sievoinen kalasaalis. Colin kulki kojujen välissä ja veti keuhkonsa täyteen tuoreen, savustetun ja suolatun kalan tuoksua. Hän hyräili kävellessään ja tervehti tuttuja merimiehiä. Viileä tuulen vire tuntui hyvältä kasvoilla, vaikka olikin koko ajan lennä lennättää hatun pojan päästä. Hän jatkoi matkaansa reippain askelin, eikä vienyt kauaakaan kun hän saapui tehdas alueelle. Alue kuhisi ihmisiä, niin kuin satamakin ja Colin ei voinut olla törmäämättä sielläkin tuttuihin. Monet tunsivat hänet ainakin nimeltä, sillä hän kävi alueella usein. Joka kerta hän ihmetteli koneita, ne toimivat höyryllä ja valmistivat kaikkea. Suuret hammasrattaat olivat kiiltäviä ja kauniita, niitä ei vain voinut olla ihailematta. Colinilla oli alueelle kuitenkin muutakin asiaa, kuin vain koneiden ihailu. Hänen vasen kätensä oli taas löystynyt, siitä puuttui osia ja se kitisi ikävästi. POika etsi pienen pajan, jossa oli vain kaksi konetta. Ne olivat pieniä ja toinen valmisti metalli levyä ja toinen ruuveja, rattaita ja muttereita. Kaikkea ne valmistivat vain vähän, vain yhden sepän tarpeisiin ja vain kun tämä tahtoi. Colin herätti torkkuvan miehen, jonka naama levisi mahtavaan hymyyn, kun hän huomasi kuka oli tullut. 
"Jaa a, ongelmia käden kanssa vain?" mies kysyi iloisesti. Colin veti hihansa ylös ja liikutteli sormiaan. Kuului korvia vihlova kitinä ja muutama mutteri tipahti lattialle. Mies keräsi mutterit lattialta ja tutki kättä lähemmin. 
"vai että tälläistä ongelmaa, eiköhän se ole tunnin päästä korjattu." hän sanoi. Colin riisui liivinsä ja paitansa, ja mies avasi käden kiinni pitävät vyöt hänen rintansa ympäriltä. Käsi tippui oitis irti. Vaatteita oli turhaa pukea päälle vain tunniksi ja vaikeatakin se oli yhdellä kädellä, joten Colin käveli paidatta pajan ulkopuolelle ja jäi istumaan peltisen tynnyrin päälle.
Ollessaan pieni Colinin käsi oli jäänyt kahden hammasrattaan väliin ja leikannut sen irti. Sellainen ei ollut mitenkään tavatonta, jos asui tässä kaupungissa.
Aurinko porotti kuumasti, eikä siinä tahtonut peltitynnyrin päälle jäädä hiiltymään. Colin lähti kävelemään varjoisiin tehtaisiin. Oli hassua kuinka paljon hän piti höyry koneista, vaikka ne olivat tehneet hänestä ja monesta muusta raajapuolia, tappanutkin joitain. Kaikesta huolimatta Colin ei vain tiennyt mitään mielenkiintoisempaa ja kauniimpaa kuin nuo koneet, jotka pitäisivät hänetkin leivän syrjässä vielä joku päivä, hänen valmistuttuaan höyrykoneinsinööriksi.
Koneet jyskyttivät ja poika jäi tuijottamaan yhtä tarkemmin, laskeskeli mielessään kuinka monta kannatinta, mutteri, ratasta ja kaikkea muuta siihen oli käytetty. Samassa hän huomasi vähän matkan päässä tytön. Yleensä häntä ei tytöt kiinnostaneet, mutta tässä tytössä hänen mielenkiintonsa heräsi. Tyttöjä ei ollut ikinä koneiden keskellä, joten mitä tuo täälä teki...ja miksi ihmeessä sillä oli silinteri...ei tytöt silintereitä käyttäneet. Hän tuijotti toista kummastuneen ja meinasi alkaa nojata koneeseen, kunnes muisti mitä viimeksi nojailusta oli seurannut...hän ei halunnut menettää enempää käsiä ja astui pois pauhaavan ratas rykelmän läheisyydestä. Liikkuminen herätti tytön huomion. Hän katsoi Colinia säikähtäneenä ja lähti juoksemaan jonnekin koneiden sekann, kuin metsästäjä ajama rusakko.
"mikäs sille tuli....." Colin mietti ääneen ja lähti hitaasti kävelemään takaisin pajalle.
Mart oli saanut käden kuntoon hetki ennen kuin Colin tuli sitä hakemaan. Se oli entistä ehompi, kiiltävä, ei kityssyt, eikä siitä puuttunut enää osia. Mart kiinnitti senvöin ja soljin paikoilleen ja näytti tyytyväiseltä työnsä tulokseen. 
"äläkä kuule poika yritä edelleenkään antaa maksua, miulle riittää ku nään et käsi pelittää niinku kuuluuki" hän murahti hyvän tuulisena, Colinin alkaessa kaivaa taskujaan, jotta voisi maksaa työstä. "En mä ymmärrä mikset ota killinkiäkään vastaan hyvästä työstä Mart. Ilman siuu ei moni jaksas elää ja älä sano enää pojaks, en oo enää lapsi, oon jo 19" Colin sanoi hymyillen. "ai olet vai, no jaa, poika mikä poika ja poikana pysyt, niin mää oon sua aina kutsunut ja kutsun vastaki." Mart naurahti ja istui taas keinutuoliinsa ummistaen silmänsä.  "oot sää mahoton...no mut ook sää huomannu että tehtailla liikku tyttö...semmonen joka käyttää silinteriä, jossa on mustia sulkia ja jokunen ratas koristeena?" Colin kysyi istuen jakkaralle napittaessaan liiviään. "
"Vai että tyttö ja silkkipytty päässä...enpä ole moista huomannu...enkä nyt jaksa alkaa mitään miettiä, nyt ramasee" Mart sanoi ja vaipui jo uneen.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Tyttö jäi vaivaamaan Colinia, eikä kadonnut hänen mielestään millään. Viikko käden korjailun jälkeen hän eksyi eräänä iltana pieneen viihtyisään kahvilaan. Se oli pimeällä kujalla postin yläpuolella sijaitsevassa huoneistossa. Kahvilaan vei kiviset, todella kapeat kierreportaat, jotka sulautuivat seinaan niin yvin että niitä ei huomannut helposti. Kuitenkin kahvilassa oli tänäkin iltana väkeä. Bändi soitti jazzia pienen tanssilattian reunalla ja melkein jokaisessa pienessä pöydässä istui ihmisiä. Sikarien savukiehkurat kieppuivat punaisella kreppipaperilla koristelluiden lamppujen välissä. 
Colin istuutui pöytään kolmen muun pojan seuraksi. Silinterit he olivat laskeneet pöydälle ja tilanneet myös Colinille kahvin. Hän joi sitä ahnaasti ja kuunteli Loren juttua siitä kuinka oli menettänyt puolet päästään ja oli nyt puoliksi metalli päinen ja joutui elämään pyörätuolissa loppu elämänsä. Colin oli kuullut jutun moneen kertaan aiemminkin, ja tarkkaili mieluummin kahvilan ihmisiä. Muutamat tanssivat ja loput istuivat pienissä porukoissa pöydissä, juttelivat, nauroivat ja söivät leivonnaisia yhdessä. Silloin hän huomasi nurkkapöydässä tutun hahmon...se silinteripäinen tyttö. Hän näytti suorastaan nukelta kahvilan hämärässä valaistuksessa ja Colinin silmät nauliutuivat häneen oitis. 
"Uskaltaisiko mennä pyytämään tuota tanssimaan....?" hän kysyi muilta. Loren juttu jäi kesken muiden kääntyessä katsomaan nurkkapöytään. 
"Uskalla ihmeessä" Tom sanoi ja tuuppasi Colini kylkeen, niin että tämä oli tippua tuolilta. Colin nousi ja lähti aroin askelin kohti tyttöjen pöytää. Silinteripää ei huomannut häntä ennen kuin hän oli pöydän luona, yskäisi, kumarsi ja naulitsi katseensa häneen.
"Öh...hei..taas...tulisitko tanssimaan...?" Colin mutisi. Tyttö katseli häntä hetken, jälleen hiukan pelästyneen pupun näköisenä ja nyökkäsi sitten. 
"Voisin vaikka tullakin" Colinin naamalle levisi hymy hänen ottaessaan tyttöä kädestä ja taluttaessaan hänet tanssilattialle. Tanssi oli alkuun varovaista, mutta viidennen jälkeen se sujui jo vallan mainiosti. Colin ei tienny voisiko tyttöä tuijottaa silmiin, joten hänen katseensa sinkoili pitkin kahvilaa. 
"olenko minä niin ruma, ettei minua voi katsoa..." tyttö kysyi. 
"E-et toki...oot tosi kaunis" Colin sanoi painottaen viimeistä sanaa. Tyttö soi hänelle suloisen hymyn. 
"mikä sun nimes on?" hän kysyi.
"Colin, sun?"
"Sofie.....voitasko mennä ulos, täälä on kovin lämmin?" Sofie kysyi. Colin nyökkäsi ja talutti tytön ovelle. Sitten hän muisti hattunsa ja haki sen pöydältä. 
"miksi sä muuten käytät silinteriä...ei se ole naisten hattu?" hän kysyi. Sofie katsoi Colinia hiukan kulmat kurtussa. 
"Olkoon kenen hattu, pidän silintereistä..." hän sanoi ja hyppi portaat alas kadulle, niin vauhdilla että sai ihmetellä miten hän pysyi pystyssä. He lähtivät kävelemään meren rantaa pitkin ja jonkin aikaa käveltyään he tulivat satamaan. Colin vilkaisi puisia taloja vähän matkan päässä. 
"...mä asun tuolla...mentäskö sinne, ketään ei oo kotona" hän kysyi. Sofie näytti epäröivältä, mutta nyökkäsi sitten. "kuule Colin...mä pidän susta tosi paljon...en saisi pitää..." Colin katsoi tyttöä vierellään kummastuneena. "mäkin susta, mutta mikset saisi...ei mulla oo ketään...sulla sit kai on......" hän sanoi. 
"Ei, ei mulla ketään...mutta en vaan saisi...lupaatko ettet koske muhun...tanssiminen oli jo melkein liikaa...siksi mä halusin ulos..." Sofie mutisi. "Mä varotan sua" Hän kuiskasi.
Pienessä talossa ei ollut ketään. Colin sytytti valon ja sofie kierteli huoneissa.
"Mitähän hän sillä varoituksella tarkoitti...ehkä hän on vaan vähän ujo..." Colin mietti. Sofie katseli ikkunasta ulos, eikä huomannut pojan kävelevän taakseen. 
"Ei sun tarvi mua pelätä" Colin kuiskasi ja kietoi kätensä tytön ympärille. Sofie sävähti kosketusta, mutta kääntyi otteessa ympäri ja asetti kätensä pojan niskan taa. He tuijottivat toisiaan, kunnes kumpikaan ei voinut vastustaa enää vaan Colin painoi huulensa Sofien huulille. "Mä varotin..." Sofie kuiskasi ennen kuin he kaatuivat sängylle.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
 Kylmyys valtasi Colinin kehon ja hän aukaisi silmänsä. Aurinko paistoi pilvien välistä hänen silmiinsä. Hän katseli ympärilleen, eikä meinannut saada tolkkua mistää, päässä jyskytti ja koko kehoa paleli. Hetken päästä hän tajusi olevansa alasti lattialla. Salamana hän nousi ja alkoi pukea päälleen. Kaikki lattialla olevat vaatteet ei kuitenkaan ollut hänen. Musta mekko ja silinteir...jotka kuhisivat hämähäkkejä... 
"...Sofie..?!" Colin huudahti yön tapahtumien palatessa hänen mieleensä. Hän juoksi koko talon läpi, mutta tyttöä ei löytynyt. ...Oliko hänlähtenyt ilman vaatteitaan ulos........ Colin ei keksinyt muutakaan ja juoksi ulos. Hän juoksi satamaan ja sieltä tehtaille. Vaisto vie hänet sen koneen luo jota Sofie oli katsellut kun he olivat tavanneet ja hän säikähti suunnattomasti tultuaan sinne. Koko kone väreili mustana...hämähäkeistä. Colin pakeni tehtaasta minkä jaloistaan pääsi. Sofien ääni kaikui hänen päässään.
"Minä varoitin, varoitin, varoitin....."
Colin lyyhistyi muurille ja tuijotti merelle. 
"...Sofie..." Silloin hännäki kaksi mustaa sulkaa muurissa ja lisää hämähäkkejä. Ne olivat normaalin näköisiä...paitsi yksi. Sen selässä oli kultainen rattaan kuva ja se yksilö käveli Colinin kädelle. Kyynelet purskahtivat hänen silmiinsä.
"...Sofie!!!"



Kiitos jos jaksoit lukea ja kommentoikaa mitä piditte ^^

Panda kuittaa~~