Nyaaaaaaw, eilen olin Ronyappysella ja jäin sinne yöksi. Katottii animee, käytii kaupas, pelattiin spämmipeliä <333 ja katottiin vähän lisää animee ja nukuttiinkin sielä jossain välissä...:)
oli hauskaa :3
Tänään ja eilen musta tuntu taas siltä että mä olen pieni, turha ja hyödytön otus jolla ei ole mitään tarkotusta tässä maailmassa...vaikka mä kuinka yritän saada laumaani kuntoon niin musta tuntuu etten mä vaan osaa auttaa ketään missään ja yritän ihan turhaan. Joku joskus sano mulle että joku päivä mun voimat loppuu ku mä unohdan itteni ja huolehdin vaan muista...ja kai se on jotenki tottaki, miten kauan mä jaksan jatkaa eteenpäin hangessa joka yltää kaulaan asti ja lunta sataa koko ajan lisää. Mä tiedän olevani mieleltäni suhteellisen vahva eikä mua niin vaan haavoteta, nelisen vuotta mä oon jo ollu se joka lytätään jonnekki maanrakoon ja aina mä oon kaivanu itteni ylös, antanu asian olla ja rynnänny pää kolmantena jalkana auttamaan muita takas jaloilleen. Mä en oikeestaan oo koskaa ajatellu mun omaa tilannettani, olenko mä ite hajalla, olenko mä ite kunnossa, jaksanko mä ite jatkaa, mä olen vaan aina yli optimistisena yrittäny kaivaa laumaani ylös sieltä lumihangesta johon mä taidan samalla olla ite vajoomassa.
Nyt on kuitenkin uusvuos joten jotain piristävääkin tähän postaukseen.
![]() |
sä oothan tässä vielä huomenna~ |
![]() |
ollaan pahiksii Ronyacchin kans x3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti