sunnuntai 3. elokuuta 2014

Milloin cosplaysta tällästä tuli...

Hei vaan ^^ (taas)

(Postasin eilenkin, joten jos et ole lukenut vielä Traconi cossi suunnitelmista sieltä, niin meneppä lukemaan )

Mä olen jo jonkin aikaa miettinyt yhtä postaus aihetta, ja koska tänään se iski taas eteeni, niin puhutaanpa siitä sitten.

Aiheena siis asiat mitkä mua ärsyttää cosplayssa omallakohdallani, siinä miten mä sitä harrastan. En usko ettette tekin olisi näihin törmännyt. Huomaan liian usein vertaavani itteäni muihin, ja ennemmin sääntönä kuin poikkeuksena tulen siihen tulokseen, että olen surkea paska, joka ei osaa mitään, vaikka olisin juuri ylittänyt itseni pukuni kanssa. Tämä taas johtaa siihen että mun cosplay intoni laskee pahasti ja kynnys aloittaa seuraava puku kasvaa huimasti. 
Ennen tämä ei ole tullut mulle vastaan niin pahana, koska cosplayaan hahmoja joista tiedän että niitä ei ole miljoonaa conissa, vaan toden näköisesti olen ainoa hahmoani. Nyt kuitenkin havahduin aamuyöstä siihen tosi asiaan, että Traconista tulee hyppy kalliolta alas. Mä olen cossaamassa sarjaa, joka ei ole mitenkään tuntematon ja siitäkin vielä päähenkilöä. Tarkoitan nyt siis Aoba Seragakia. Jo nyt on kohtalaisen varmaa että Aobia on Traconissa 4-5 ja uskoisin että enempikin. Tämä pieni tosi asia sai mut miettimään, pitäskö jättää kokonaan cossaamatta, koska vaikka kotona olisinkin cossiini tyytyväinen, niin nähtyäni 100 vertailu kohdetta, löydän 1001 vikaa omasta puvustani, ahdistun ja pakenen paikalta, tai ainakin menetän viikon yö unet sekä ennen että jälkeen conin. 
Millon cosplaysta tuli mulle tällästä? Miksen mä voi vaan kuunnella muita kun ne kehuu mun pukuja ennen ku oon ees tehny niitä? Miksi mä murehdin että olen tehnyt yhden sauman erilailla kun muut? Eihän kukaan mua tule syömään, semmoisen takia, tuskin sanoo edes päin naamaa vaikka pukuni olisi kamala.



Toinen asia on, miksi mä teen cossejani pakonomaisesti viimeisenä yönä ja kuolen jos en muuten niin henkisesti ainakin, jos en saa pukuani valmiiksi? Miksi mä jätän syömättä ja juomatta ja nukkumatta cosplayn takia? Missä vaiheessa cosplaysta on tullu perus elinehtoja tärkeämpää? Toisin sanoen mä olen sekopää... Eihän mikään estä jättämästä pukua kesken ja käyttämästä jotakin vanhaa, sen tilalta jotta puvun voi tehdä rauhassa ens coniin. Vaikka joka kerran väitän, että mun on pakko tehdä tämä, niin eihän mun ole. :D Mutta vaikka tiedän sen niin, silti mieluummin melkein tapan itseni kuin jätän kesken ja jatkan kun on aikaa ja voimia. Joskus en ymmärrä omaakaan logiikkaani. 
Ja vaikka näin on käynyt joka kerta, niin edelleen teen niin, enkä jotenkin usko että muutosta asiaan tulee...




 Kuunnelkaa tätä ja kertokaa olenko ainoa päästään vialla. ^^



Panda kuittaa~~


1 kommentti:

  1. nääh, tuntuu että liijan monelle cosplay on tollasta :D ite oon ''ei oo muutakaan tekemistä'' cossaaja :D.. nytki tänään kasannut erästä mekkoa, kun en muuta keksinyt, kehkeh.
    ja mie aattelen, että mie oon vitut tarpeeks hyvä, ja jos jonkun mielestä miu puku on ruma, ei se kumminkaan sitä tuu sanomaan, nii ei se haittaa 8-)

    VastaaPoista