Äiti, äiti, korvani on tulessa

Moikka~

Nyt on hetken tullu jonkun verran cosplay juttui ni jotain normoa siviilielämää tähän väliin~

Alotetaan vaikka juhannuksesta. Mut ja mun isoveli jätettii yksin himaa ja aikomukseni oli kattoa Netflixiä koko viikonloppu, mut broidi päätti pitää jotkut ryyppäjäiset,joten evakuoiduin Inarille. Sit perjantai ja osa lauantaista meniki siihen et tehtii ruokaa, syötiin, pelattiin, tehtiin ruokaa, syötiin, pelattiin, nukuttiin, syötiin ja pelattiin. :'D

Toisin sanoen siis Inari pisti mut tekemään tuttavuutta Blade & Soulsin kanssa ja voivoi. ^^' En oo juhannuksen jälkeen kerennyt pelaamaan, mutta tosi kiva, varsinkin kun yleisesti ottaen pelaan mitään tosi vähän ja kyllästyn heti ja en tajuu ikinä mistään peleistä mitään. Toi on kuitenki tosi kiva, varsinki jos pelaa jonkun kanssa (lue: kun kaverisi tekee kaiken puolestasi ja kertoo koko ajan mitä sun pitää tehä ja minne mennä. :___D)

Tässä on mun pieni turripoju Capeet~ Haluun jossain vaihees tehä sille myös veljen, koska Capeet ei voi elää ilman Rahkoa. ^^''

Capeet harjoittamassa seksuaalista häirintää?? :_D

Mulla on myös Capeetille musta kissa jonka nimi on Maus, mut siit ei oo kuvaa, koska mun kone päätti lakata ottamasta screenshotei. 

Sit tosiaan oli mun synttärit ja kaksosveljeni myös tietenkin. Sukulaisia kävi kahvilla, mummoni raasto mut raivon partaalle ja ainakin tätini unohti kokonaan tulla, mut oli ihan mukavaa. Äiti letitti mun ananaksen joten näytin jopa ihan kivalta, vaikka hiusten värjäys oli kussu päivää aiemmin ja väri oli jotain punasen ja ruskeen väliltä. Veristä paskaa siis. :'D

(täs kuvas noi näyttää suht ruskeil mut ne ei kyl ollu)

Synntäreistä seuraava  isompi asia Aconia lukuunottamatta oli nyt viime torstaina, kun kävin toteuttamassa yhden pitkäaikaisista haaveistani, eli kävin lävistettävänä. Industrialin kävin hankkimassa, joskin sen pitää antaa olla kahessa osassa nyt kuukauden, ennen ku saan laittaa siihen kunnon industrial korun. Jos ette tiedä mikä industrial on niin googlatkaa.

Nyt noi reiät on ollu kaks päivää korvassa. Alempi voi ihan hyvin, mut toi rustoreikä päätti suuttua jostain ja on nyt aivan saamarin kipee. Eilen se vuos ihan sikana verta joka paakkuuntu ja kuivu sinne korun ja korvan väliin ja voin sanoo et ei tuntunu kivalt kaivaa niit tuolt pois, ku tohon ei oikein ilkeis ees koskee. Hyvä sikäli et on kipee, ni ei tuu turhaan pyöriteltyy noit, eikä sormist mee bakteerei, must SATTUU. Tänään aamul se oli kans ihan turvoksissa ja entistä kipeempi, varmaan ku eilen jouduin sitä ronkkimaan ja edelleen se on turvoksissa. Nyt en voi ees poistaa mahollisii verihyytymii sielt, koska toi on turvonnu sen verran, etten saa vanupuikkoo sinne väliin. ｡･ﾟﾟ･(╯A╰)･ﾟﾟ･｡

Mut hei se näyttää hyvältä, joten pakko kestää. 

Eilen sitten mulla oli inssi ja jota kuumottelin jonkun verran ja joka oliki sit ihan helppo. Mua peloteltiin opettajien toimest et joudun tekee ohituksen ja kaistan vaihdon ja taskuparkkeerauksen ja ajamaan ihan ydinkeskustassa, mut me ajettiinki semmoi 20-15 minuutti jotain 60km/h teillä keskellä peltoja ja jouduin parkkeeraa vaan ku tultii takas katsastuskonttorille. Olin vähän pettyny, mut ehk ihan hyvä et oli noin helppo, pääsin ainaki läpi. :'D

Nyt siis saan ajaa autoa yksikseni ja millon vaan millä autolla vaan ja fiilis on hyvin absurdi. ^^'

Eilen myös kavereita tuli meille ja syötiin vähän lievästi epäonnistunutta kakkua, pelattiin Kaahootia ja nostalgisoitiin kuuntelemalla Antti Tuiskun vanhimpia biisejä, Anna Abreun ekaa levyy, Ari Koivusta, Indicaa ja Naruto openingeja. Oli tosi kivaa~~  Annettiin myös Julialle, joka palas takas Suomeen Unkarista jossa oli vuoden vaihdossa semmonen leikekirja, mihin koottiin kuvia ja juttuja kuluneelt keväältä. Jouluna annettiin sille semmonen samanlainen syyskaudesta, niin piti keväästäkin moinen vääntää~~ 

Twitterissä mua seuranneet tietävätkin tästä kakkusesta, mutta siis kokeilin ekaa kertaa ikinä tehä vegaanin kääretortun, koska sitä pysty syömään sit niin vegekaverit, ku laktoosittomat ja kananmunattomatkin, joten pahemmin ei tarvinnu miettii kenenkään allergioita. Kuitenkaan siis ei onnistunu ihan toivotusti, koska toi taikina ei kohonnu yhtään ja siit tuli ihan super tiivistä, jollon se ei myöskään oikein rullaantunu, vaan lohkeili ja puski täytteet ulos, joten lopputulos oli enemmän leipä, ku torttu. Onneks sentää soijakermavaahto on hyvää ja se on sateenkaari. ^^'''''

Täs on kuva must jonka Lalla piirs sitä leikekirjaa varten ja se on yllättävän näkönen, vaikkei ottanu ees mallii mistään. OuO (näytän Sokalta :-D)

Tänään pitäs alkaa lukee vihdoin syksyn ylppäreihin. Onneks mul on vaan yks aine ja seki on ussa, josta osaan aika lailla suurimman osan jo. Vuosilukuja pitänee kertailla ja hindulaisuuden käsitteitä ja kirkkohistoriaa, mut kyl tää tästä. Toivottavasti. ʕ·ᴥ·ʔ''

Mitäs teille kuuluu? ^^

Kirahvi kuittaa~~

Bumerangi ja kengät - Sokka WIP part 3

Moikka~

Elikkä se siis viimenen Sokka wip, joka piti laittaa jo ennen conia, mutta en sitten kerennytkään. 

Aiheena Sokan bumerangi ja kenkien loppuosa.

Kengäthän tosiaan tein karvavuorillisista talvisaappaista ja sen jälkeen kun olin repiny vuoret irti ja leikellyt epämääräset yläreunalirpakkeet (katso eka wip) jatkoin kenkien uudelleen vuorituksella. Ensimmäinen ajatus oli mennä ostamaan ihan oikeaa vuori kangasta, mutta päätinkin säästää rahani, ja kaivelin vähän omaa kangas varastoani. Joskus viime talvesta tein Inu x boku ss:sta Karutaa, mutta mekko jäi kesken ja päätin etten tee sitä ikinä loppuun, joten otin sen jämä kankaat tähän. Paremmat vuoret olisi ehkä saanut jos ne olisivat olleet ruskeat, mutta lopulta kun jalka oli saappaassa ei niitä ihan hirmusti näkynyt, joten väliäkös tuolla. Ompelin vuoret kiinni vain yläreunasta ja takaa, eikä niissä ole edes jalkaterää, koska sinne jätin kengän omaa karvavuorta, ettei kenkää kasassa pitävä pahvi kalvaisi jalkaa kovin pahasti.

Sokan kengissä on myös vaaleamman ruskea etumus ja semmoset ihme nauhalta näyttävät asiat nilkassa ja kengän yläreunassa. Kävin ostamassa ihan akryylimaalia tätä varten, mutta etumukseen ostamani maali olikin aivan liian tummaa eikä erottunut lainkaan koko saappaasta. Näinpä sitten vedin nauhakohtia varten ostamallani maalilla etumuksen ja jätin ne epämääräset raidat kokonaan pois. Yllättävän kivat tuli näinkin ja koska monet cossaa Sokkaa vaan mustilla nahkasaappailla, niin en edes tuntenut itseäni kamalan lusmuksi. :'D Akryylimaali toimi myös tekomokkanahkaan odotettua paremmin, joskin se matsku vaan imi sitä maalia itteensä ihan hurjasti. Yleensä akryylimaali on tosi riittosaa, niin tätä meni melkein koko purkki.

Välivaiheista en valitettavasti muistanut ottaa kuvia UnU

Bumerangin kanssa eka asia oli päättää mistä matskusta sen teen. Worblaa harkitsin, mutta sitä en olisi enää kerennyt hankkia, joten meinasin tehdä proppini ihan vanerista. Vaneri on kuitenkin ihan suht painavaa, joten mietittiin iskän kanssa mitä kevyempiä matskuja olis ja päädyttiin balsaan. Sitä ei kuitenkaan saa Lahesta mistään, joten lähettiin sitten käväsemään Helsingin puolella Hobby pointissa. Kyseiseen liikkeeseen päästyämme suunnitelma kuitenkin muuttui, koska myyjä esitteli meille depronin ja sitä päädyin sitten ostamaan.

Depron on semmosta aivan älyttömän kevyttä muovilevyä, vähän ku styroks, mut ei kuitenkaan yhtään sinne päin. :_D

Alotin sitte itse tekemisen piirtämällä kaavan ja leikkaamalla sen kahteen kertaan levystä irti ja liimaamalla palat päällekäin. Depron levyt on vaan ehk max 5mm paksuja, joten halusin vähän lisäpaksuutta.

Seuraavaksi hioin osan reunoista teräviksi. Hiekkapaperia depron totteli varsin hyvin, se oli hurjan nopeeta hioa ja semmosta aivan hienonhienoa pölyä tuli valtavasti, joten suosittelen hiomaan ulkona. Hioin kans kaikki reunat tasasiks, ettei jäänyt mitään epätasasia koloja leikkaamisen jäljiltä.

Hiomisen jälkeen porasin reijät ja marssin sinooperiin.

En oo ikinä Gessonnut mitään, mutta päätin ottaa askelen eteenpäin elämässäni ja ostin purkin Gessoa maalien kaveriksi.

Ensin siis gessosin koko palikan ja sen jälkeen vedin noin 4 kerrosta varmaan yhteensä maalia. Hopeisiin reunoihin ehkä vielä kerroksen enemmän, koska onnistuin sotkemaan sinistä sinnekin mihin piti tulla hopaa, ja se paistoi aika lahjakkaasti läpi hopeisesta maalista. Ihan akryylimaaleja käytin siis.

Jostain syystä maalit eivät ikinä kuivuneet kunnolla, tai kuivuivat kyllä, mutta jäivät jotenkin tahmeiksi. Depron itsessään vaatii jotkin omat kalliit maalinsa, mutta en usko sen vaikuttavan koska gessoa oli kuitenkin depronin ja maalin välissä. :/ Ei se onnksi kovin tahmeaksi jäänyt, pystyi ihan hyvin pitämään sitä kädessä koko päivän. Maalit pysy myös hyvin vaikka bumerangi päätyikin kastumaan conin aikana kun heitin sen vahingossa photarin aikana järveen :___D

Tässä näkyy vähän myös hanskojani, jotka tein skubasta ilman sen ihmeempiä kaavoja tai mitään. Muuten ihan hyvät mut skuba oli ehk huono kangas valinta, koska se jäi kaikkialle kiinni ja nyppyynty parissa tunnissa täysin kämmenistä ja päivän päätteks ne oliki aika kamalan näköset. :__D

Seuraavaa cossiani en vielä paljasta, osin siksi etten tiedä hahmon nimeä, mikä kuulostaa sikäli hassulta. :'D Aloin lukea yhtä mangaa ja päätin heti kannen nähtyäni, että tota mä cossaan ja se ei oo vielä ilmaantunu mangassa, joten en tiedä sen nimeä, enkä sitä mistään ole edes löytänyt. Näinpä siis joudutte vähän odottelemaan, mutta yhden uuden puvun olen Traconiin tekemässä. 

Kirahvi kuittaa~~ 

Sokka irti - Animecon 2016

Moikka~~

(En tajuu miks blogger heittää mun kuvat vasempaan reunaan vaik laittasin ne keskelle DD: Äääää mitä tämä on, auttakaa joku)

Viikon loppuna ollut Animecon hujahti ohi ihan hirmu nopeesti ja voin sanoo saman tein et paras coni pitkään aikaan. \(^^)/

Lähettiin Inarin, Huopan ja Eetun kanssa jo perjantaina Jyväskylään. Onnibus oli 40 minuuttia myöhässä ja aivan täynnä. Jouduttiin istumaan erillään ja itse vietin matkani jonkun miekkosen vieressä, joka nukku koko matkan suu auki, eikä varmaan ees tienny et joku istu vieressä. :'D Jyväskylässä suunnattiin Inarin kanssa meijän hotellille, kirjauduttiin sisään, heitettiin kamat huoneeseen ja lähettiin metsästämään Subia. Yksin kertainen tehtävä meni yllättävän haastavaksi ja etittiin sitä Subia varsin hyvä tovi ja löydettiin se sitte viimein. Jos oltas kävelty saman tien 10 metriä pidemmälle, eikä oltas lähetty hortoilemaan ties minne, ni oltas säästetty aikaa ja hermoja vaikka kuinka, mutta mitä suotta. ^^' 

Loppu ilta lojuttiin hotellilla ja naureskeltiin sille, että oltas halutessamme saatu 40€ eestä ilmasta kaljaa hotellin baarista, koska saatiin meijän huone kanta-asiakas pisteillä. Tässä täytyy tietää ettemme kumpikaan pahemmin juoda. :_D

Lauantaina aamusta heitettiin cossit päälle. Totesin myös et vois olla korkee aika ostaa uus binderi, koska toi mun nykynen on sikäli vähän vaikee etten saa sitä päälle ilman apuu ja ihmisten sormet kuolee aina tota kiinni laittaessa. 

Aluksi mentiin kuunetelemaan Genderbender luentoa, jolta tosin lähettiin puolessa välissä menemään, koska vitutus tasot alko nousee turhan korkealle. Bongailtiin ihmisiä, kierrettiin pintapuolisesti taidekuja ja hengailtiin. Musta pyydettiin pari kuvaa ja hoidin yhden kirppiskaupan.

Seuraava ohjelma jossa käytiin oli Kuroshitsujin mysteerit. Istuin luennon ajan toisen Sokka cossaajan vieressä ja mun maha muris koko luennon ajan. Tää luento oli aivan mahtava, ehdottomasti yks mielenkiintosimpii ja parhait luentoi joil oon käyny. Luennon jälkeen mun piti nähä toinen kirppisihminen, mutta hän oli lähtenyt syömään, joten lähdettiin Inarin kanssa myös käymään hotellilla. Söin vähän, Inari heitti cossinsa pois ja mentiin kuvaamaan mua satamaan. Photarin tuloksista derppaus kuvia on jo tässä postauksessa, mut teen kunnon kuville ja lopulle derppailulle oman postauksen vähän myöhemmin. 

(Mennessämme muuten hotellille itse Antti Tuisku käveli liikenne valois vastaan ja olitiin ihan et wow! O_O) 

Palattiin takasin conpaikalle ja tavattiin lisää ihmisiä, kierrettiin taidekuja perusteellisemmin uudestaan ja lähinnä hengattiin millon keidenkin kanssa. 

Illalla lähdettiin Muutaman ihmisen kanssa Mäkkiin syömään ja palatessamme takaisin jo kiinni menneelle con paikalle kalastelemaan yhden majotusvastaavan tavaroita bongattiin myös siviili Reika. Reika oli mun yks syy miks halusin alun perin Aconiin, mut sit skippasin vahingos kaikki sen ohjelmat. Tää kuulostaa ihan mun viime Acon reissult ku menin Kaoru Morin takii ja skippasin lopult senki kaikki ohjelmat. :______D Oon vähän huono.

Loppu ilta meni meijän hotelli huoneella, koska Pomokissen (käytän twitter nimee, kosk en oo ihan sata varma muistanks oikeet nimee ^^'') piti päästä suihkuun ja Huopa ja Vehka tuli hengailemaan (käytännössä siis pelaamaan läpä löpöö ja katoin vaan katkerana vierestä, koska puhelimeeni ei sitä edelleenkään saa TT__TT niin paljon suolaa windows käyttikselle, niin paljon suolaa)

Yhentoista aikoihin porukka sit häippäs mein huoneest ja yhen aikaan mä menin nukkumaan. Inari kuulema kuoli Arimalle vielä monta tuntia mun nukahtamisen jälkeen. :'D

Sunnuntaina vedettiin siviileissä, joten nukuttiin aamulla vähän pidempään ja oltiin con paikalla ihan vähän lauantaita aiemmin. Mä vein meijän kamat isotavaranarikkaan ja sillä välin mun kamera toimitettiin Huopan cossiryhmälle lainaan, koska niitten kuvaaja oli unohtanu kameransa vissiin kotiin. 

Me kalasteltiin Vehka mukaamme ja mentiin Oprin ja Kuuran Free luennolle, joka myös oli oikein mainio. Mun Freen kattominen jäi vaan yhteen kauteen, mut luento oli silti tosi mielenkiintonen, mist oon tosi ilonen~

Luennon jälkeen vaan hengattiin, muut pelas ja minä koomasin ja kävin hakemassa vielä yhden kirppismangan. Kahden maissa meinasin jäädä hetkeksi yksin, koska Inari meinas mennä FMA luennolle, mut sen luento seura feidas sen, niin kierrettiinkin uudestaan myyntipöytiä, joilta kävin pari mangaa noukkimassa. Päädyttiin istuskelemaan taidekujalle vähäksi aikaa ja sen jälkeen mä lähdin kuvaamaan sitä Läpä löpö eeveelutions cossi ryhmää, jossa mun piti iteki ensin olla. Oli kyl tosi mukavaa olla välillä ite kameran takana, eikä kuvattavana, vaikka viihdynki myös kameran edessä varsin hyvin.

Photarin jälkeen venailin Chiku, Eetu ja Iina seuranani Inaria cossikisoista. Cossikisat oli myös vissiin aika rutkasti myöhässä, kuten vähän kaikki muukin Aconissa. Lopulta lähettiin päättäjäisten aikaan Inarin, Huopan ja Vehkan kans Subiin ja sen jälkeen Onnibussilla takas Lahteen. Tällä kertaa bussi ei ollu ees kovin pahasti myöhässä. ^^'

Kuten tossa alussa totesin, tää con oli vallan mainio. Oon eläny koko kevään ja alkukesän jossain cosplaymasennustilassa, ja ennen conii oli viel vähän semmoin mitäpä jos en lähtiskään koko coniin - fiilis, mut onneks menin, koska oli tosi kivaa. 

Osaltaan se etten ollu mun perus consquadin kanssa vaikutti asiaan paljonkin, koska nyt väkisin tutustuin uusiin ihmisiin, mistä pidin valtavasti. 

Jotenkin myös kävin luennoilla enemmän, kun missään conissa aiemmin ja vastapainoks jätin sekä amv- että cossikisat väliin. En kuulema menettänyt mitään ihmeempää, joten en ole edes pahoillani. Valitsen sinut musikaali mun piti käydä kattomassa, mutta en lopulta mennytkään. Se pitänee ehkä vielä yrittää jossain käydä katsomassa.

Jyväskylä oli tosi kiva conkaupungiksi ja Paviljonki hyvä conpaikka. Photoshoot paikkoja oli runsaasti ihan lähimaastossa ja kauppaan, hotellille ja ruokapaikkoihinkin käveli max 10 minuuttia, sekä matkakeskus oli aivan vieressä. Paviljonki oli mukavan iso ja tilava paikka, ahdasta ei ollut, kuin sillon kun ihmiset jonottivat johonkin, muuten oli ihanan paljon tilaa olla ja hengittää. 

Ainoa isompi miinus oikeastaan oli se että conpaikka suljettiin ihan super aikasin joten semmosta hyvää iltahengailu paikkaa ei ollut, kun ei meistä kukaan iltabileisiinkään halunnut mennä, emme viihdy moisissa.

Sokka oli odotettua mukavampi päällä ja varmasti tuun sitä vielä käyttämään myöhemminkin. Musta otettiin pitkästä aikaa jonkun verran kuviakin, mikä boostas mun matalalla lentänyttä cosplayitsetuntoa ihan hurjasti ja oon nyt ihan liekeissä Traconiin tulevasta cossistani. Vihdoin oon saanu taas con ja cosplay intoani takasin ihan tosissaan ja nyt vaan toivon ettei Tracon sitte lannista sitä taas. Lisäksi porukat toi mulle Ruotsista uuden tällä kertaa ihan ikioman ompelukoneen, joten seki nostaa intoa aivan hurjasti.

Kiitos kaikille joiden kanssa olin conin aikana, mulla oli tosi kivaa, vaikkei sitä varmaan edes huomannut, koska olin ehk aika hiljanen. Kiitos myös hyvien luentojen pitäjille, mua kuvanneille ihmisille, iskälle joka hankki mulle ja Inarille ilmasen hotellin ja conin järjestäjille.~~ 

Seuraava con on tosiaan Tracon ja seuraavissa postauksissa sitten photareista kuvia ja viimenen Sokka wip, jota en kerennytkään tehdä ennen conia. 

Nähdään pian!~~

Kirahvi kuittaa~~

On tää saatana työmaa - Sokka WIP part 2

Moikka~~

Oon vihdoin taas saanu Sokkaa eteenpäin ja voin ilokseni todeta että se on melkein valmis. MELKEIN. Vielä puuttuu kengistä juttuja, proppi pitää maalata vielä kerran ja sit jtn pienii hienosäätöi sinne tänne. Kuitenkin ollaan jo tosi hyvällä mallilla, eikä olo oo enää yhtään niin epätoivonen ku mitä se eilen oli, kun tapahtui juttuja. ^^

Jaan asiat vielä kolmanteenkin wip postaukseen, niin ei tuu kerralla liikaa asiota~ Tällä kertaa aiheena paita, housut ja hiukset.

Mähän siis vedän Sokan omalla tukalla, koska no ananas on vähän vaikee peruukilla ja kun mulla nyt sattuu ananas olemaan, niin mikäs siinä. Kivaa vaihtelua. Tai niin mä ajattelin, mutta tällä hetkellä saatan olla vahvasti sitä mieltä etten enää ikinä cossaa omalla tukalla. En. Ikinä.

Kävin viikko sitten maanantaina hakemassa kivasti ruskean hiusvärin, tarkistin vielä hiuksiaan hiukan itsenäni useammin värjänneeltä Karhulta peittyykö punanen varmasti ja kuulema piti peittyä.

Ei muuta sitten kuin väriä päähän, ja tämä ensimmäinen kehite-emulsioinen kestoväri olikin sitten aikamoinen kokemus. Muuten värjäyksessä mitään ihmeempiä ollut, mutta SE HAJU. Siis oli semmoin tukehdun tänne vessaan nyt heti fiilis koko värjäyksen ajan ja lopult pidin ikkunaa ja ovia auki, tai oisin varmaan oikeesti tukehtunu. Mikä kivointa se haju ei lähteny ku vasta kolmannessa pesussa, kärsin kolme kokonaista päivää migreenin tapaisesta tilasta sen hajun takia ja oliko se punainen väri peittynyt? Ei vitussa.

Eilen sitten kävin ostamassa uuden eri merkkisen värin ja eikun vaan uutta yritystä. Hais taas ihan kamalalle, muttei onneks niin vahvasti ku toi ensimmäinen aine ja nyt nää on ainaki suurimmaks osaks tumman ruskeet. Keskeltä on vieläkin vähän punertavaa, mutta se ei onnek näy kun laitan nää kiinni, joten Sokka ei kärsi.

Toinen vähän kinkkisempi asia olikin sitten paita. Oikeestaan ei se paita, vaan meijä ompelukone, joka päätti eilen irtisanoa itsensä menemällä rikki. :] Kivaa. Purin kaiken mahollisen irti siit koneest minkä sain ja laitoin takasin, langotin kymmenen kertaa uudestaan, väänsin jokaista nappulaa jonka vaan löysin ja hakkasin sitä, mut mikään ei auttanu. Rikki mikä rikki. UnU Saatoin vähän epätoivokyynelehtiä siinä hetkisen, lähetin porukoille vihasia whatsapp viestejä ja sit aloin kysellä sukulaisia läpi kenellä olis ompelukone, ja kenen luo voisin tulla konetta lainaamaan. Lopulta mummi onneks sano et voin tulla niille.

Tänään sitte raahasin kamat mummille ja ompelin ku hullu koko päivän ajotuntia lukuunottamatta, koska silloin ajoin autoa, mutta muuten kymmenestä ilta seiskaan istuin ompelemassa. Samalla kuuntelin kun mummoni haukku mua, syytti itteään kaikesta, suuttu aina jos sanoin jotain, sanoin sit ihan mitä tahansa ja kanniskeli koirulia, jonka otin mukaan. Hermot oli aika kireellä, ja toivon totisesti et saadaan pian mein oma kone toimimaan. (Ai ja koska autosta tuli puhe, niin mainitsenpa samalla että pääsin autokoulun teoriakokeesta maanantaina läpi \o/ juhhei!!~~)

Kuvat on muuten sit ihan kamalan huonolaatusii, kosk mul oli vaan kännykän kamera mukana ja mummin eteises on huonoin valaistu ikinä.

Ihmeempiä ongelmia tosiaan itse paidan kanssa ei ollut. Tein siitä ekana aivan liian pitkän ihan tarkotuksella, etten vahingos tee sit liian lyhyttä. Kauluksen kanssa oli vähän ongelmia, varsinkin ku mummi oli koko ajan kärkkymässä ja ei antanu mun rauhas tehä, vaan yritti koko ajan opastaa ja neuvoa ja "korjailla" mun tekemisiä. Lopult annoin sen vaan olla ja korjaan sen käsin nyt kotona, ettei se jää tolleen tössöttämään tuolt niskast.

Muuten mitään ihmeempiä ei ollut. Vähän tarvis ehk kaventaa vielä, jää kylkiin aika paljon löysää, mut muuten toi on ihan hyvä.

(itken tät kuvien laatuu, hyihyi)


Housuiksi Sokkaan metsästin kirpparilta tummansiniset farkut ja löysinkin yhdet aivan täydellisesti istuvat, suht pillit, ihan uudet ja naurettavan halvalla. Oon niin onni noist~~ Ei valitettavasti oo kyl kuvaa niist, mut näätte sit vikast osas näit wippei, ku laitan koko cossist kuvan päällä~~ 


Hiusten, ompelukoneen rikkoutumisen ja hermoja raastavan mummola keikan ansiost fiilis ollu tän kans aika tämä, vaikkei puku itsessään mikään vaikea olekaan.

Vähän myös jotenkin epävarma olo tosta ja cossaamisest ylipäätään ja binderist, kosk se on viime aikoina harrastanu coneissa aktiivista tippumista ja hhnngghh, mut ehk tää tästä, toivottavasti ainakin.



Kiitos kun luit ja jos et oo lukenu viime postausta 18:sta faktasta joita et ehkä minusta vielä tiennyt, niin käy vilkaisemassa sekin. ^^

Kirahvi kuittaa~~

Something random shit about me ^^''

Moikka~~

Koska tossa viime viikonloppuna tuli tosiaan vanhettua niinkin oleleellisesti, kuin että olen nyt aikuinen, fiksu ja filmaattinen, niin ajattelin tehä teille jotain spessua. En kuitenkaan keksinyt mitään hienoa, joten lopulta päätin vaan, että kerron itsestäni 18 sellasta asiaa, jota te tän blogin ja ylipäätään mun somen pohjalta todennäköisesti ette tienneet. ^^' 

1. Mä olen aivan älyttömän skeptinen ihminen. Mua on oikeesti tosi vaikeeta saada uskomaan mitään, mitä en oo ite nähny tai kokenu. 

2. Mä olen todella katkera siitä etten mä ikinä oo saanu semmosta isoa vappupalloa vapputorilta. Pienenä oisin ollu aivan iki onnellinen semmosesta pinkistä delfiinistä. ;-;

3. Ala-asteella mun sillonen eräs kaveri pakotti mut liittymään Go supermodeliin ja se oli must ihan tyhmä, kosk jostain syyst mikään asia ei toiminu ja sit en saanu ikinä uusia vaatteita sille mun tyypille. Oon vähän katkera siitäkin. :_D

4. Mä olen aivan jäätävän ihmisnirso, niinku oikeesti mun ihan lähipiiriin pääseminen tai mun luottamuksen saaminen ei oo mikään itsestäänselvyys. Mut älkää masentuko, haluun silti tutustuu uusiin ihmisiin. ^^''

Etenki kyl lapset on semmoin ihmisryhmä jonka kans en vaan tuu toimeen, en vaan osaa yhtään olla niitten kans. Ylipäätään mul on itseäni nuorempia kavereita tosi vähän, oikeesti ihan kourallinen, koska en vaan osaa tulla toimeen. Sen sijaan mua vanhempia kavereita mul on vaik kuin paljon.

5. Mä vihaan kovia ääniä, ahistun tosi herkästi metelissä ja en voi keskittyy mihinkään ja tunnen oloni aivan järkyttä epämukavaks. Tää on hyvin suuri osasyyllinen, miks mua esimerkiksi harvemmin löytään conien iltabileistä; paljon ihmisiä ja hirvee meteli. 

6. Oikeesti lähelle mua on vaikee päästä, mut sit jos jonkun päästän lähelle, ni oon sellaselle ihmisille tosi lojaali. Jos mä pidän jostakusta ja annan sen nähä millain mä oikeesti oon, ni oon aika valmis tekee sen ihmisen eteen mitä hyvänsä. Mut sit jos mä oikeesti vihaan jotakuta, ni myös sen näkee ja kauas, enkä kiellä ettenkö olis hyvä saamaan kaikki muutki vihaamaan sitä. Mut et mut saa vihaamaan itteään kunnolla, pitää tehä aika paljon, täs maailmas on tasan kaks ihmistä jotka on saanu niin paljon aikaan, et viitin käyttää voimavarojani vihaamiseen. :'D

7. Mä vihaan valehtelua. Olin pienenä tosi kova valehtelee, en mitään isoja juttuja, mut kaikkii semmosii et äiti kysy oonko pessyt kädet ennen ruokaa ja väitin pesseeni, vaikken pessy ja varastin pienenä veljeltäni viikkojen ajan vaahtokarkkeja yks kerrallaan ja aika kauan pysyin jäämättä kiinni. Jossain kohtaa mä sit heräsin todellisuuteen ja päätin etten valehtele enää. Oon myös hyvä huomaamaan millon mulle valehdellaan, ihmisten aurat kertoo kaiken.

8. Mulla on tosi valikoiva muisti. Jos mulle vaik sanotaan viis asiaa jotka mun pitää tehä, vaik jotain kotitöitä, ni minuutin päästä muistan niist ehk yhen, tai jotain vaik kielten sanoja oon ihan umpisurkee muistamaan. Sen sijaan sit muistan ulkoo kaikkee ihan turhaa, tyhmien laulujen sanotuksia, vuosilukuja silinterien historiassa, mitä mun kaverilla oli päällä ku näin sen ekan kerran (olin sillon 2v), sanasta sanaan mitä joku on sanonu mulle päiväkodissa...yms. Muistan myös tosi pitkälle tapahtumia, mun varhasin muisto josta oon ihan 100% varma et se on oikee muisto on ajalt ennen ku osasin kävellä, eli tyyliin alle vuoden ikänen oon ollu.

9. Mä oon pienest asti ollu musikaalinen ja oon pienestä asti nähny nuotit ja musiikin yleensäkin väreinä. Bassotunneilla ei ollu yhtään ihmeellistä jos mun piti varmistaa jonku linjan kulku ja ois pitäny ksyy opelt "oliks se siis C A D C" ni kysyin "Oliks se vihree, punanen, keltanen, vihree" :'D

10. Mun toinen nimi on Olivia. Joskus yläasteel mein luokalla oli yks Olivia ja se alko kutsuu mua Oliviaks, mut en ikinä jotenki osannu liittää sitä nimeä itseeni. ^^'

11.  Mulla on isoveljen lisäksi kaksosveli, joka on mua minuutin nuorempi ja jolla on cp- ja kehitysvamma. En tiiä oonko asiasta ikinä huudellu netissä missään, nyt kun mietin.

12. Kun mä olin pieni, mulla oli valtavasti mielikuvitusystäviä. Oli mulla ihan oikeitaki kavereita, älkää huoliko :_______D Mut muistan vielki ku josku yhen talven leikin päivästä toiseen jotain epämääräst keijujuttuu, niil kaikil oli omat ponit, joita ne hoiti ja muistan kaikkien nimet vieläki. ^^''

13. Mä en osaa kunnolla uida. Pysyn kyllä pinnalla jotenki epätoivosesti räpiköiden, mut pääasiassa vajoan vaan kohti pohjaa. :'D En oo oikein ikinä tykänny erityisesti uimisesta, enkä viihdy kauaa vedessä, mut silti koen veden elementtinä jotenki tosi läheiseks ja tykkään kovasti järvista ja meristä. Haluisin kyl joskus päästä jonnekki koralliriutalle sukeltamaan.

14. Mul oli ala-asteella joku W.i.t.c.h. vaihe ja luin ihan kaiken W.h.i.t.c.h. jutun mitä kirjastosta, kirppareilta ja kavereilta vaan käsiini sain. Edelleen houkuttas kyl cossata ja saatoin olla hellästi onnellinen kun tossa joitain viikkoja sitten kaverini löys jonkun pelin mis voi tehä oman W.i.t.c.h. tiimin. ^^'''

15. Mun eniten käyttämät emojit on 💢, ✨, 💦, 🐘, 🐻, 💪, 👀

16. One piecen Zoro meinas olla mun eka cossi ikinä, mut äiti ei antanu mun leikata lyhyeks ja värjää hiuksii vihreiks. Oon vähän katkera myös siitä. Myös Legolas oli yks mitä meinasin, mut en saanu myöskään värjätä blondiks.

17. Mä en halua hankkia lapsia. Täst oon sanonu ennenki jossain, mut koska tää herättää aina semmosii "Kyllä se on naisen velvollisuus" mielipiteitä niin haluun perustella.

a) maapallo on jo ylikansottunu

b) mun kroppa. En haluu sisälleni kasvamaan toista ihmistä, enkä haluu pusertaa sitä sieltä ulos.

c) maailma on vaan huono paikka ja tuskin paljon paremmaks muuttuu, joten miks haluisin tuottaa uuden olion kärsimään?

d) lapsiin menee ihan vitusti rahaa ja aikaa ja voimavaroja.

e) en tykkää vauvoista. Yhtään. Ne ei oo must söpöjä, vaik ihmiset kuin niin väittää. Ne kuolee jos sen tiputtaa lattialle ja niist tulee tavaraa molemmista päistä koko ajan ja ne pitää kamalaa ääntä aivan liian usein.

18. Mä pienenä työnsin kiven nenääni, jouduin sairaalaan ja sen ansiosta meijän äitistä tuli ammatiltaan audionomi, eli kuulontutkija. Olen ylpeä saavutuksestani. ^^

Että semmonen synttärispessun poikanen~ Toivottavasti opitte musta jotain uutta~ ^^'

Kirahvi kuittaa~~

Epätodellisuus on läsnä aikuisenakin

Moikka~

Ei pitäs selitellä tekemisiään, mut selitän silti. En oo postannu taas pieneen hetkeen, koska kaikki postattava on edelleen kankaina Eurokankaan pussissa ja tästä päästäänkin samantien tämän säälittävän välisepustuksen ytimeen. 

On tapahtunu kaikenlaista mistä olisin voinu tulla kertomaan mielenkiintosesti teille, on tapahtunu asioita joista oisin voinu tulla valittamaan teille, on ollu asioita jotka olisin voinu jakaa koko maailmalle, mutta olenko tehnyt niin? En. Miksi? Yksinkertaisesti siksi, että oon tuntenu itteni viimesen viikon ajan lähinnä säälittäks ihmispaskaks, jota yleisesti vaan inhotaan. Miksi? En vittu tiedä.

Mun elämä on ollu viikon ajan lähinnä Orange is the new black. Mä oon joo käyny kiltisti ajotunneilla ja yrittäny priorisoida erinäisiä asioita, mut pääasiassa oon maannu sängyllä ja tapittanu Oitnb:ä. Ei sillä että seki vähä mitä muuta oon tehny on ollu aika perseestä. Ajotunnit on kivoja, paitsi ettei enää oo, koska mun lempi ope jäi kesälomalle, eikä se saa tehä töitä, sitä kiellettiin tekemästä niitä, vaik se haluis pitää mun vikat tunnit. Joudun sit sietää yhtä toista, josta noh en pidä, se ihminen ei oo kauheen itsetuntoa kohottava. Lisäks se mitä oon priorisoinu, on asia josta en voi hirveesti huudella, etten pilaa yllätystä, mutta pähkinänkuoressa, pitäs porukalla hoitaa asiaa, tehä kivaa juttua, mut tuntuu silt et oon ainoo joka välittää, viitsii ja jaksaa vaivautua liikauttamaan pikkusormeaankaan asian hyväks. Ei asia välttämättä niin oo, mut siltä se on tuntunu. 

Kuitenkin takasin Oitnb:iin. On tiiättekö tosi pelottavaa, ehkä jollain tasolla jopa huolestuttavaa, että joku sarja alkaa tuntua enemmän todellisuudelta ku oma elämä. Must tuntuu et elämä irl on vaan joku huono sarja jota katon ku aikaa sattuu olemaan ja on tylsää. 

Sit saatan olla hetken taas oman kuplani ulkopuolella ja kaikki on taas ihan normaalia. Eilen oli sellanen päivä noin yheksään asti illalla. Täytin 18 ja meil kävi sukulaisii kahvilla. Pari sukulaista oli unohtanu, äiti oli tehny hyvää kakkua, joka maistu mansikkajäätelölle, vaikkei ollu mansikkajäätelökakku. Mummoni oli oma raivostuttava itsensä ja oon vähän vihanen, se mun parempi ajo-ope, joka sattuu olemaan myös veljeni kummisetä tsemppas mua huomiseen teoriakokeeseen, ihmisten kans oli kiva jutella, koirakaan ei karannu kertaakaan. Illalla epätoivo elämää kohtaan iski taas. Hörppäsin ehkä yhen oluen, kun nyt täysin laillisesti niin voin tehdä, ja koska veljeni antoi sen mulle synttäri lahjaks ja mietin sitä kuin säälittävä oikeesti oon. Mietin sitä kuinka ihminen johon katkasin välit täysin vuos sitte on pilannu mun koko elämän, kuin nään jatkuvii painajaisii siit ihmisest ja kuin inhotan itteeni. Mietin sitä miks jouduin päivän aikana sanomaan niin monta kertaa etten tiiä mitä elämälläni teen, ku se on jo paskaa muutenki ja paskassa ollaan aika syvällä. 

Mietin ettei mun neljän vuoden takasta matalalla lento vaihetta pahempaa tulis, ei siitä tilasta vois mennä alemmas, mut tää henkinen jatkuva oksentaminen on kyl ollu helvetin helvetti siihen verrattuna. Onneks mul on Orange is the new blackistä vielä pari jaksoo kattomatta, voin paeta maailmaa vielä pariks tunniks, sit voisin tehä sen cossin viikonlopulle, sietää vähän huonompaa ajo-opee ja yrittää tehä teille jotain oikeesti kiinnostavaa luettavaa, eikä tämmöstä sekavaa ruikutusta.

Kiitos jos luit, arvostan sitä todella~

Kirahvi kuittaa~~